perjantai 23. helmikuuta 2018

Komedia on vaikeaa.

Ennen kuin alat lukea, pohdi itseksesi tätä John Cleesen kirjassaan Kuten olin sanomassa pohtimaa asiaa: Kuka tahansa osaa nimetä nopeasti kymmenen hyvää draamaa. Mutta koetapa nimetä kymmenen hyvää komediaa.

Eli mieti itseksesi, mitä hyviä komedioita tiedät. Siis alusta loppuun saakka hyvin käsikirjoitettuja ja näyteltyjä, ei sellaisia sketsisikermiä joissa on muutama hyvä kohta. 

Komedian käsikirjoittaminen ja tekeminen on pirun vaikeaa. Draaman ainekset saa kasiin puoli yhdeksän uutisista, mutta kestävää komediaa on todella hankala saada aikaiseksi.

Tässä minun listaukseni. Keksin alunperin kahdeksan hyvää suht nopsaan, vähän pidempään pohdittuani yksitoista ja paremman puoliskon ehdotuksista tuli lisää hyviä. Kaikista ei saanut upotettua videota, joten laitoin linkit hyviin kohtauksiin osassa taas oli vaikea valita hyvää, joten kehotan katsomaan koko elokuvan.


Piukat paikat (Some Like it Hot)


Komedioiden, käsikirjoittamisen ja ajoituksen mestariteos. Billy Wilderin ohjaama komedia kahdesta gangstereita pakenevasta, ristiinpukeutumiseen päätyvästä köyhästä muusikosta on edelleen vertaansa vailla. Käytän tuota ilmaisua "vertaansa vailla", koska verrokkia ei ole. Komisario Palmun Erehdys, vaikka onkin dekkari, kulkee samaa tiukkaa tahtia ja onkin paras maassamme koskaan tehty elokuva.

The Producers (suomennettu Kevät koittaa Hitlerille)


Yksinkertaisesti Mel Brooksin paras elokuva ja samalla nerokas tapa totalitarismin käsittelyyn. Mel Brooks kommentoi elokuvaansa tyypilliseen tapaansa: "Halusin olla ensimmäinen juutalainen, joka tienaa Hitlerillä miljoonan"

Yksi, kaksi, kolme (One, two, three)



Toinen Billy Wilderin huippuohjaus. Kylmää sotaa ja II maailmansodan jälkeisen Euroopan realiteetteja parhaimmillaan.

Bringing up Baby




Ei enää ehkä kovinkaan tunnettu laajan yleisön keskuudessa, mutta tämä todella toimiva komediaelokuva. Gary Grant on antropologina uskomaton.

Hei me lennetään! (Airplane!)



Klassikkofarssi. Niin hyvä että paloja leikattiin sellaisenaan kakkososaan. Don't call me Shirley.

Mies ja alaston ase


Vain Leslie Nielsen pystyi tällaisiin suorituksiin. Frank Drebin saa pöhkötkin vitsit toimimaan. Jostain syystä nauran aina tälle kohtaukselle:

https://www.youtube.com/watch?v=YqAyz1coj44

Brianin elämä (Life of Brian)



Brianin elämä on uskonnollisten ihmisten, ei suinkaan uskonnon pilkkaamisen klassikko. Elokuvista vähiten sketsimäisin ja siksi myös toimivin komedia.

Monty Pythonin hullu maailma (Holy grail)



Nyrjähtäneiden sketsien ja neljännen seinän murtamisen mestariteos. Pelkästään alkutekstit ovat katsomisen arvoiset.

Neljä naurettavaa naapuria (Duck Soup)



Marx-veljesten paras elokuva (muutkin todella hyviä!). Peilikohtaus (yllä) on yksi parhaiten koreografioituja komediakohtauksia mitä ikinä on tehty.

Kala nimeltä Wanda (Fish called Wanda)



Hyvä käsikirjoitus, näyttelijät ja ohjaus tismalleen kohdallaan.

Avaruusboltsit (Spaceballs)

Todella hyvä farssi, jossa paljon kohokohtia. Menee ehkä farssisikermän puolelle, mutta on kuitenkin tervettä parodiaa scifihörhöille.

Tohtori Outolempi (Dr. Strangelove or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb)


Outolemmestä piti tulla draama ydinsodasta, mutta se taipuikin komediaksi. Ja erinomaiseksi sellaiseksi! Eli kuinka aikuiset miehet pilaavat kaiken...

Vaaleanpunainen pantteri (Pink Panther) (ainakin I ja II)


Peter Sellers on ainoa oikea Jacques Clouseau. Piste.

Listaa täydennetään jahka keksin lisää...