Sarjakuva-arvostelu: Pakanat

Joululahjasuositus!

Tuomas Myllylän neliosainen sarjakuva Pakanat on hyvin kiinnostava. Kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin jo jonkin aikaa sitten (I kirja 2012, II 2013) ja jatkoa on odotettu. Monelle rahaa pulittaneelle tuli kirvelevänä pettymyksenä, että kaksi viimeistä osaa onkin kaikki neljä sarjista kokoavassa yhteisniteessä, eli joutuu ostamaan ensimmäiset osat tuplasti.

Pakanat (2018)

Teos sijoittuu 900-luvun Suomeen, missä verikoston seurauksena Halikon suku hävitetään viimeiseen mieheen - mutta ei poikaan. Nuori Ari Halikko kulkeutuu Olof Idänkulkijan matkassa itään ja myydään orjaksi. Kuten arvata saattaa, poika selviää ja palaa monien seikkailujen jälkeen Suomeen aikuisena miehenä, kosto mielessään. Koston myötä Ari sekaantuu Suomenmaan mahtisukujen ja turkismarkkinoille halajavien viikinkien valtapeliin.

Hurmeinen tarina kerrotaan sarjakuvan keinoin komeasti. Piirrosjälki on näyttävää, mutta välistä joitakin hahmoja on vaikea erottaa toisistaan. Tarinassa näkyy hyvä perehtyneisyys rautakauteen ja ajankuva on nähdäkseni suht pätevä: Suomessa lienee ollut kaupalla ja kauppaoikeuksilla rikastuneita "kuninkaita", joiden valta tosin lienee ollut niin alueellisesti kuin poliittisesti hyvin rajallinen sekä kiikkerä, ja muistutti ehkä enemmän jaarlia tai kreiviä. Suomalainen mytologia ja "kalevalainen" maailma on saatu mukaan uskottavasti.

Pientä anakronismia kirjassa on luettavissa ajatusmaailmasta, jossa välkkyy "koko Suomenmaa" tai "yhtenäinen maa". Kansallisvaltion kaltaista ideaa ei ollut vielä 900-luvulla missään päin maailmaa, saati sitten Euroopassa, SAATI SITTEN Pohjois-Euroopassa. Tuntuu siltä, että Pakanoiden maailma on sata tai kaksisataa vuotta kehitystä edellä, joskin maailma on silti uskottavan oloinen.

Teoksessa on myös rautakauteen erittäin hyvin (sanoisin: rautaisella ammattitaidolla) perehtyneen suomalaisarkeologi Sami Ranisen erinomainen katsaus sarjakuvan ajanjaksoon. Mies lienee teille tutuin Tursiannotkon kaivauksilta. Ranisen konfliktiarkeologisesta näkökulmasta rautakautta Muinaistutkijassa käsittelevä kuuluisa artikkelipari Tuskan teatteri Maarian Kärsämäellä löytyy digitoituna Suomen arkeologisen seuran sivuilta digitoituina (osa I 4/2005 ja osa II 3/2006).

Ja muistakaa, ainoa oikea paikka ostaa tämä sarjakuva on TURUN SARJAKUVAKAUPPA (Myös Oulussa ja Helsingissä).