Arvio: erikoinen ja kiinnostava kirja laiskiaisista

Bongasin Turun kaupunginkirjaston uutuushyllystä matemaatikko ja shakkipelaaja William Hartstonin (s. 1947) kirjoittaman kirjan Sloths: A Celebration of the World’s Most Maligned Mammal (2018). Erikoinen nimi ja erikoinen konsepti, mutta tulos on suomalaisellekin nopeasti luettava, monipuolinen ja mielenkiintoinen tietokirja. Englannin kieltä ei kannata pelästyä näinkin spesifissä aiheessa!

Sloths: A Celebration of the World’s Most Maligned Mammal -kansi. Kuva: nhbs.com

Youtube-videoista alkujaan laiskiaisista innostunut Hartston on käynyt läpi hyvin laajan ja monipuolisen aineiston selvitelläkseen, mistä tässä otuksessa oikein on kyse. Laiskiaisen ohella pohditaan sanan sloth ja laiskuuden "synnin" merkitystä niin sanoina kuin kulttuurisina ilmiöinä. Tämä tekee kirjasta paikoitellen toisteista, mutta se ei suuresti haittaa. Paljon tilaa menee myös laiskiaisen laiskan luonteen ja "evoluution onnettoman tuloksen" maineen paranteluun. Ilahduttavan piirteenä melkein kaikkien tekstissä mainittujen henkilöiden elinikä tai syntymävuosi mainitaan, mikä kontekstoi tekstiä huomaamatta mutta hyvin.

Aikuinen laiskiainen osaa myös olla hemmetin häijy. Hoitajien käsivarsissa on usein naarmuja ja kynnet kelpaavat tappaviksi aseiksi. Laiskiaisen jäljiltä on esimerkiksi löydetty kuollut jaguaari, jonka vatsan ärtynyt otus oli repinyt auki.

Yllättävää laiskiaisissa on se, miten vähän niistä tiedetään. Tuttua eläimestä lienee useimmille, että kaksi- ja kolmivarvaslaiskiaiset jakautuvat edelleen useampiin lajeihin. Merkittävää on, että laiskiaisten iholla elää levälajeja jotka elävät ainoastaan laiskiaisissa: levistä on löydetty tuoreissa tutkimuksissa antibiootteja ja mm. malariaa torjuvia ominaisuuksia. Ne eivät ole ehkä sittenkään pelkästään naamioinnissa auttavia symbioottisia lajeja. Samoin oli huvittavaa lukea, että kääpiölaiskiaiset syövät lehtiä, joissa on valiumin kaltaista ainetta. Laiskiainen ei myöskään ole tasalämpöinen: lämpimämmässä ilmassa laiskiainen vilkastuu. Se on siis hyvin energiatehokas eläin, mikä lienee koko puuhun päätyneen eläinlajin keskeinen idea. Nämä ovat vain muutamia tuoreita havaintoja erikoisesta ja mystisestä olennosta. Hidas ja sympaattinen otus onkin monella tapaa tieteelle mitä arvokkain olento.

Kulttuurinen katsaus laiskiaisiin on kiinnostava: esiintymiseen kirjallisuudessa (Shapespeare käytti sanaa sloth laiskuuden merkityksessä kuusi kertaa), elokuvissa ja jopa Iso-Britannian parlamentin puheissa. "Laiskiaisrenesanssi" eli otuksen esiintyminen populaarikulttuurissa on hyvin nuori ilmiö. 

Hyvää tuntemusta vasten on yllättävää, ettei William Hartston tunne Lauren Beukesin palkittua Zoo Cityä (2010), vaikka muut tuoreet laiskiaismaininnat on suorastaan ahdettu mukaan. Tässä kirjassa laiskainen on hyvin merkittävässä osassa, suosittelen sitä muutenkin genrerajoja hyvällä tavalla rikkovana ja kauniilla tavalla erikoisena, joskin paikka paikoin (hyvällä tavalla!) kammottavana teoksena. Into Kustannus on julkaissut kirjan erinomaisena suomennoksena vuonna 2016 nimellä Zoo city: eläinten valtakunta. Jos jonkin fiktiivisen kirjan luet ensi vuonna ensimmäiseksi, suosittelen Zoo Cityä.

Lauren Beukesin erinomainen Zoo City (linkki wikipediaan). Lukusuositus laiskiaisfaneille! Kuva: intokustannus.fi

Tuo onkin sitten se ainoa puute kirjassa. Sloths: A Celebration of the World’s Most Maligned Mammal on helppolukuinen, riemastuttava, monipuolinen ja kiehtova tietokirja. Se on samalla läpileikkaus moneen kummalliseen ilmiöön ja sisältää jännittävää knoppitietoa. En esimerkiksi tiennyt, että Yhdysvaltain presidentti Thomas Jeffersson (1743–1826) oli aikanaan hyvin arvostettu paleontologi. Hän tosin epäili tutkittavakseen saamiaan jättiläislaiskiaisen luita joksikin suureksi kissalajiksi julkaisussaan "Memoir of the Magalonyx" (1797), mutta korjasi pian niistä antamaansa arviota lukemansa brittiläisen tiedejulkaisun perusteella.

Kaikkein paras laiskiaisen merkitystä summaava sitaatti on heti Hartstonin kirjan alussa:

"They hang upside down in the rainforest canopies of Central and South America eating the leaves around them; they only shift position when the food runs out or to come down the tree once a week to poo and pee; and they disembowel anything that irritates them. That, I felt, is the perfect lifestyle."

Poimintoja vuodelta 2018: osa 2

Game! Game! Gameeee!!

Animal (The Muppets)

Pelejä vuodelta 2018

Vuosi 2018 on ollut kiireinen, mutta kyllä tässä on ehtinyt onneksi rentoutua hieman lauta- ja PC-pelien parissa. Ostin Frostpunkin kohinalla vain huomatakseni, että koneen vääntö ei riitä pyörittämään sitä kunnolla...

Uusista peleistä suosikikseni on noussut Frostpunkin twitter-tilin kautta suositeltu Moonlighter. Peli on lyhyesti luonnehdittuna hauska yhdistelmä Legend of Zeldaa ja kaupankäyntiä. Muuten olen ostanut paljon pelejä Steamissa varastoon pelatakseni niitä paremmalla ajalla. Mukana on niin vanhoja klassikkoja kuin uusia erikoisuuksia. Vanhemmista peleistä olen lähinnä pelaillut Borderlands 1:tä ja 2:ta.

Lautapelirintama on ollut kanssa hiljainen koska joku peliporukasta on aina jossain muualla.  Vuoden 2018 arkeologiakiireet näkyivät heti arkeologien yhteisissä harrastuksissa tai pikemminkin niiden vähäisyytenä. Mainitsemisen arvoisena hankintana ostin suomalaisen Hiidenpelien tekemän Dale of Merchantsin, joka parin pelikerran jälkeen on osoittautunut oivalliseksi hankinnaksi (ks. arvostelu ja selostus täältä, lautapelioppaasta).

Kaikkiaan vuonna 2018 on pikemminkin hommannut tavaraa varastoon paremmalle ajalle ja puuhannut lähinnä takuujuttujen, hyviksi tunnettujen ja tiedettyjen pelien parissa. Toivoisin, että vuonna 2019 on enemmän aikaa peleille ja kirjallisuudelle. Ja tietty varaa niihin!

Vuodelle 2019: Helmet-haaste

Pitää ryhtyä sitten vuodeksi 2019 Helmet-haasteeseen. Otin vuodelle 2018 Goodreadsissa vaatimattoman 25 kirjan haasteen, ja olen (sarjakuvat mukaan luettuna) lukenut 68 kirjaa 27.12.2018. Jos ottaisin vuodelle 90 luetun kirjan haasteen, niin saisin kuitattua niistä yli puolet Helmet-haasteella!

Alla muistutukseksi Helmet-lukuhaaste 2019:

1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot
2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue
4. Kirjailijan ainoa teos
5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi
6. Rakkausromaani
7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt
8. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen
9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja
10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja
11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa
12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan
13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja
14. Kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma sukunimesi
15. Kirjassa käsitellään jotain tabua
16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla
17. Kirjassa on kaksoset
18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
19. Et pidä kirjan nimestä
20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria
21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja
22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja
23. Kirjan nimessä on jokin maa
24. Sokkona hyllystä valittu kirja
25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan
27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja
28. Kirjan kannessa on kuu
29. Kirjassa nähdään unia
30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema
31. Kirjassa kuljetaan metrolla
32. Kirjan nimessä on ammatti
33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan
34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia
35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä
36. Kirjassa ollaan yksin
37. Pienkustantamon julkaisu
38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja
39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja
40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia
41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää
42. Kirjailijan nimi viehättää sinua
43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi
44. Kirja kertoo Berliinistä
45. Kirjan nimessä on kieltosana
46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö
47. Kirjassa on alle 100 sivua
48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä
49. Vuonna 2019 julkaistu kirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

Tässä Turkulaisen artikkeli vuoden 2019-haasteesta:

https://www.turkulainen.fi/artikkeli/731986-tuoreessa-helmet-lukuhaasteessa-on-taydet-50-kirjaa-tasta-kirjapaketista-puhutaan

Poimintoja vuodelta 2018: osa 1

Vuosi 2018 on ollut tavattoman kiireinen: kevään–kesän 2018 olin tutkijana Turun yliopiston Sirkkala-hankkeessa ja syksystä alkaen olen tehnyt tutkimusta Evakot Suomen ruotsinkielisillä alueilla -hankkeessa. Tämä on tietysti heijastunut siihen tahtiin, jolla olen päivittänyt blogejani. Hylsyin lentoja -blogin projektini Karjalan Viestien julkaisemisesta 75 v. tahdissa jäi pahasti kesken!

Parempi puolisko aloitti tammikuussa vuorotyöt, ja aamuvuoroviikkoina herätys on kello 04:30. Siksi joka toinen viikko olen someaktiivinen jo aamuyöllä, jos joku on ihmetellyt Twitter-aktiivisuuden outoja aikoja.

Postitan näin vuoden lopuksi muutamia poimintoja vuoden 2018 kohokohdista ja mielenkiintoisia löytöjä yms.

Löytä numero 1: Stand Still, Stay Silent

Kannatti liittyä Twitteriin, koska löysin sitä kautta Minna Sundbergin maanmainion Stand Still, Stay Silent -sarjakuvan (eli SSSS). SSSS sijoittuu tulevaisuuden postapokalyptiseen fennoskandiaan. Maailmaa runnelleen oudon taudin jäljiltä vain pohjoismaat ovat ihmisasuttavassa kunnossa (Suomen keskus on Keuruu). Näiden ulkopuolella on hylätty hiljainen maailma, jossa temmeltää hirmuisia "peikkoja", trolleja ja muita örmelöitä. Nimi tulee siitä, että peikon kohdatessaan on syytä pysyä hiljaa ja paikoillaan...

Sundberg esitelköön itse itsensä:

I'm Minna Sundberg, a Finnish-Swedish woman and the writer and artist of this comic. I was born in Sweden in 1990 and lived in Finland during 1997-2013 (all my school years), then moved briefly back to Sweden during 2014-2015 right after graduating from university, and am currently living in Finland once again.

I got myself a bachelor's degree in graphic design from the university of industrial arts in Helsinki in 2013, and during my two final years of those studies I drew my first proper webcomic, A Redtail's dream, a 556 page tale built around concepts from Finnish mythology. It was a sort of practice comic that I made before starting SSSS because I didn't feel comfortable enough making comics to start my big dream project right away.

SSSS:ssä tähän hiljaiseen maailmaan lähetetään yhteisfennoskandinaavinen tutkimusryhmä etsimään arvokkaita painettuja kirjoja. Mukana on kaksi (käytännössä kolme) suomalaistakin. Kuten arvata saattaa, on matka täynnä vaaroja, seikkailuja ja yllättäviä juonenkäänteitä. Kuulostaa kliseiseltä luonnehdinnalta, mutta kaikki kolme toteutuvat hienosti.

Yllättävä junamatkustaja. Ihmisasutuksen ulkopuolella liikkuvat epäsikiömäiset "peikot" yms. ovat kauhukuvituksen aatelia. Kuva: Minna Sundberg / Stand Still, Stay Silent

Kuten edellisestä kuvasta huomaatte, on SSSS:n taiteellinen tyyli visuaalisesti yksinkertaisesti tyrmäävän upea. Pelkästään fennoskandiaa, mytologiaa ja historiaa valottavat yksittäiset infosivut lukujen lopuissa ovat yksittäisiä loisteliaita taideteoksia.

Kielten sukupuu -infosivu. Tämän voi tilata printtinä! Kuva: Minna Sundberg / Stand Still, Stay Silent

Etenkin folkloristin näkökulmasta SSSS on äärettömän kiehtova sarjakuva: scifiin ja postapokalyptiseen maailmaan on punottu skandinaavista ja suomalaista mytologiaa. Esimerkiksi tutkijaryhmän tiedustelija Lalli on myös "noita" (Mage), joka osaa nostattaa luontonsa. Hiljaisen maailman hirviötkin on nimetty näiden kulttuurien kammotusten mukaan.

Päivitystahti on kiitettävä: sarjakuva ilmestyy (yleensä, poikkeuksia vain harvoin) ma, ti, to ja pe aamulla aikaisella. Hitaahkon alun jälkeen SSSS kaappaa mukaansa ja lopulta toivoo, että kerronnan alla olevat luvut eivät päättyisi, vaan kiehtovasti piirretyssä ja kerrotussa paikassa viivyttäisiin vielä hetki.

Stand Still, Stay Silent on niin ehjä ja hieno kokonaisuus mielikuvitusmaailmana, että se sopisi TV-sarjaksi tai elokuvaksi. Tosin en usko, että kamera tekisi oikeutta sarjakuvan upealle visuaaliselle ilmeelle.

Sarjakuvaa voi lukea täällä:

http://sssscomic.com/

Sarjakuva-arvostelu: Pakanat

Joululahjasuositus!

Tuomas Myllylän neliosainen sarjakuva Pakanat on hyvin kiinnostava. Kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin jo jonkin aikaa sitten (I kirja 2012, II 2013) ja jatkoa on odotettu. Monelle rahaa pulittaneelle tuli kirvelevänä pettymyksenä, että kaksi viimeistä osaa onkin kaikki neljä sarjista kokoavassa yhteisniteessä, eli joutuu ostamaan ensimmäiset osat tuplasti.

Pakanat (2018)

Teos sijoittuu 900-luvun Suomeen, missä verikoston seurauksena Halikon suku hävitetään viimeiseen mieheen - mutta ei poikaan. Nuori Ari Halikko kulkeutuu Olof Idänkulkijan matkassa itään ja myydään orjaksi. Kuten arvata saattaa, poika selviää ja palaa monien seikkailujen jälkeen Suomeen aikuisena miehenä, kosto mielessään. Koston myötä Ari sekaantuu Suomenmaan mahtisukujen ja turkismarkkinoille halajavien viikinkien valtapeliin.

Hurmeinen tarina kerrotaan sarjakuvan keinoin komeasti. Piirrosjälki on näyttävää, mutta välistä joitakin hahmoja on vaikea erottaa toisistaan. Tarinassa näkyy hyvä perehtyneisyys rautakauteen ja ajankuva on nähdäkseni suht pätevä: Suomessa lienee ollut kaupalla ja kauppaoikeuksilla rikastuneita "kuninkaita", joiden valta tosin lienee ollut niin alueellisesti kuin poliittisesti hyvin rajallinen sekä kiikkerä, ja muistutti ehkä enemmän jaarlia tai kreiviä. Suomalainen mytologia ja "kalevalainen" maailma on saatu mukaan uskottavasti.

Pientä anakronismia kirjassa on luettavissa ajatusmaailmasta, jossa välkkyy "koko Suomenmaa" tai "yhtenäinen maa". Kansallisvaltion kaltaista ideaa ei ollut vielä 900-luvulla missään päin maailmaa, saati sitten Euroopassa, SAATI SITTEN Pohjois-Euroopassa. Tuntuu siltä, että Pakanoiden maailma on sata tai kaksisataa vuotta kehitystä edellä, joskin maailma on silti uskottavan oloinen.

Teoksessa on myös rautakauteen erittäin hyvin (sanoisin: rautaisella ammattitaidolla) perehtyneen suomalaisarkeologi Sami Ranisen erinomainen katsaus sarjakuvan ajanjaksoon. Mies lienee teille tutuin Tursiannotkon kaivauksilta. Ranisen konfliktiarkeologisesta näkökulmasta rautakautta Muinaistutkijassa käsittelevä kuuluisa artikkelipari Tuskan teatteri Maarian Kärsämäellä löytyy digitoituna Suomen arkeologisen seuran sivuilta digitoituina (osa I 4/2005 ja osa II 3/2006).

Ja muistakaa, ainoa oikea paikka ostaa tämä sarjakuva on TURUN SARJAKUVAKAUPPA (Myös Oulussa ja Helsingissä).