Minä ja tekoäly

 AI-ohjelmien tutkijasaalistus 

Julkaisin tämän vuoden kesäkuussa Odensen 2025 sodanjälkeistä aikaa käsittelevään konferenssiin Warfare to Welfare perustuen artikkelin heidän julkaisusarjassaan teoksessa The Tasks of Peace: Rebuilding Western European Societies after World War II, joka on saatavissa Open Accessina. 

Akateemisella alalla on käynnissä kova AI-saalistus, eli erilaiset start-upit ja huijaajat etsivät Orcidista, yliopistojen sivuilta ja muista verkossa saatavissa olevista lähteistä tutkijoiden yhteystietoja ja tarjoavat näille erilaisia paketteja ja ohjelmia näkyvyyden, ymmärrettävyyden yms. parantamiseksi. Tässä  ei kulunut kauaakaan, kun minulle ehdotettiin sähköpostitse artikkelini muuttamista näppärällä AI-työkalulla viihdyttäväksi posteriksi:

 

Mikään ei kannusta kirjoittamaan kuin se, että minun tylsää juttuani ei tavallinen ihminen jaksa lukea, ja se pitäisi muuttaa yliyksinkertaistetuksi väriläiskäksi.

 

Chat-GPT paikallislehden toimittajana ja tutkijana 

 

Itse olen käyttänyt tekoälyä vain kerran väitöskirjatutkimuksessani, ja ainoastaan siksi, että halusin nähdä, jos vastaan tulee mahdollinen tekoälyn tuottama sepite. Kokeilin ChatGPT:llä kesäkuussa 2025 tehtävää "Kirjoita minulle kuvitteellinen historiallinen, aidolta kuulostava paikallislehtikirjoitus jatkosodan aikaisen metsäkaartin korsusta ja sen jäännöksistä". Tässä lopputulos:

 

Kätketty korsu syvällä salomailla – unohtuneen metsäkaartin jäljet 

(HUOM! AI-tuotos!)

Kesällä 1943 Ilomantsin takamailla, tiheiden kuusikoiden ja jyrkkäreunaisten vaarojen kätköissä, rajavartioston partio teki sattumalta löydön, joka jäi pitkään vain harvojen tietoon. Metsän siimeksestä, kosteiden sammalten alta, löytyi taitavasti naamioitu hirsikorsu – metsäkaartilaisten salainen tukikohta.

Korsu, kooltaan noin 4x6 metriä, oli rakennettu käsin kaadetuista hongista ja peitetty sammaleilla ja risuilla niin, että se sulautui ympäristöönsä miltei täydellisesti. Sen sisätiloissa oli yksinkertaiset laverit, pieni rautalevykiuas ja hyllyille aseteltuja säilyketölkkejä sekä vanhoja sanomalehtiä. Seinille oli naulattu muutamia propagandalehtisiä ja punaisia kangassuikaleita – pieniä viitteitä korsun asukkaiden aatteellisesta suuntautumisesta.

Viranomaisten mukaan korsussa oli majoittunut arviolta 6–8 henkeä. Tarkkaa tietoa metsäkaartilaisten henkilöllisyydestä ei kuitenkaan koskaan saatu – korsun löytäminen oli seurausta anonyymistä vihjeestä, ja kun partio saapui paikalle, oli paikka jo hylätty kiireessä. Puoliksi tyhjennetyt säkit, levälleen jääneet astiat ja sammuneet nuotionjäljet kertoivat äkkilähdöstä.

Korsun löytymisen jälkeen alue tutkittiin tarkkaan, mutta mitään suurempaa aseiden tai räjähteiden varastoa ei paikasta tavattu. Rakennelma itsessään jätettiin purkamatta, ja ajan myötä se rapistui hiljalleen metsän syliin.

Nykyään tuo vanha korsupaikka on osa paikallista historiapolkua. Luontopolun varrella on pieni infotaulu, jossa kerrotaan tapahtumien kulusta ja muistutetaan alueen levottomista vuosista. Korsun jäänteistä on nähtävissä enää sammalten peittämiä hirsiä ja matala painanne maassa – hiljainen muistomerkki aikakaudelle, jolloin metsä kätki sisäänsä monenlaisia kohtaloita. 

(HUOM! AI-tuotos!)

 

Tämä on pelottavan aidontuntuinen kuvaus sellaisista kohteista, joilla itse olen käynyt väitöskirjani maastotutkimusten yhteydessä. Samalla huomaa, että AI osaa matkia hyvin paikallislehden toimittajan tyyliä ja jutturakennetta. Tulevaisuudessa tällaiset voivat painetuista lehdistä ilmestyä digitaalisessa muodossa Kansallisarkiston digitaalisiin kokoelmiin saastuttamaan dataa.

Korsulaani Tammelassa. Museoviraston inventoinneissa löydetty kohde, joka saattaa olla metsurin, pontikankeittäjän tai metsäkaartilaisen vanha asumus. Hyvin säilynyt, kivistä kasattu liesi erottuu erinomaisesti. Huom! Oikea kuva, EI AI! Kuva: Riku Kauhanen

En tiedä, missä määrin AI:ta käytetään jo tällaisten juttujen 'kirjoitteluun', mutta verkossa olen jo törmännyt "arkeologisessa journaalissa" (höpöhöpösivusto, ei kuitenkaan parodiasivu) täysin AI:n kirjoittamaan ja kuvittamaan juttuun arkeologisista tutkimuksista Suomen Eduskuntatalossa. Parlamentin alta löytyi kirjoituksen mukaan kivikautinen asuinpaikka, ja loistolöytönä ilmiselvästi mayojen kivinaamiosta mallia ottanut "kivimaski", josta oli hieno kuvakin. Samoin pari tekniikan alan lehteä on julkaissut ilmiselvää AI-höttöä sotahistoriasta, etenkin II maailmansodan aikaisista keksinnöistä. Kyse ei ole varsinaisesti vielä tarkoituksellisesta historiallisesta väärentämisestä, vaan kiinnostuksen keräämisestä mainostulojen toivossa.

Tämä on huolestuttavin suunta, mihin AI:n tuottama "historiantutkimus vie". Etenkin Youtubessa on kerrassaan hirvittävä määrä "historiallisia videoita", jotka ovat ilmiselvää AI:n tuotosta. Tarkka-ampuja Simo Häyhä on lukuisten tällaisten videoiden aiheena. Huvittavinta on, että tällaista videota analysoidessa lähteenä on usein toinen samasta aiheesta tehty AI-Youtube-video, joka taas perustuu kolmanteen AI-videoon.

Mainio esimerkki on tämä TJ3 Historyn video "How AI Slop is Altering World War II History" täysin keksitystä saksalaisten ilmatorjuntaan liittyvästä myytistä, joka on yksiselitteisesti AI:n tekemä virheellinen johtopäätös, joka on alkanut monistautua. Ongelma on, että tavallinen kansalainen alkaa uskoa, että koska aiheesta on näin monta lähdettä, sen täytyy olla totta. Vaikka oikeasti lähteitä on vain yksi, ja sekin keksitty tai väärinymmärretty.

 

Googlen armoilla

 

Lopuksi kevennys. Google-hakuhan perustuu nykyään tekoälyyn, ja tässä lopputulos:

Just joo... Tässä ykköstulokseen on päässyt sivu jolla esiintyy "Riku" ja "Kauhanen".

Näppärä vinkki Astian käyttöön Chromella

Kansallisarkiston Astian uuden version käyttö on kerrassaan ratkiriemukasta. Aina kun vanhempi versio saadaan jotenkin toimimaan, se hylätään ja korvataan uudella ja surkeammalla. Yksi asia, jossa tämä tehottomuus ilmenee on Astian kaatuminen, kun haluat ladata paljon digitoitua materiaalia kerralla. 

Aineiston lataamiselle on monia syitä. Suoraan verkossa tarkasteltuna tutkiminen voi nimittäin olla sivu sivulta tehtynä hidasta, kun taas omalla kotikoneella ladattuja tiedostoja voi selailla huomattavasti nopeammin. Lataaminen on myös tärkeää jos esimerkiksi kartan tahtoo asemoida tai vaikkapa suurta aineistoa haluaa syöttää kovalevyltään tekoälyn analysoitavaksi.

Samoin moni varmasti haluaa tällä hetkellä tärkeistä tiedostoista varokopiot tiedostoista itselleen, sillä yhä suurempi osa digitoidusta aineistosta päätyy tai on jo päätynyt "varmuuden vuoksi" käyttörajoitusten taakse ja niitä pääsee katsomaan vain Kansallisarkiston tutkijasaleihin kerran viikossa erikseen pyytäessä, jos silloinkaan.

 

Esimerkki suuresta digitoidusta erästä: Kuolleiden luettelot vuodelta 1961. Kaikkiaan 775 sivua aineistoa.

 

Kun olen pyrkinyt lataamaan suuria aineistoja yritän luonnollisesti käyttää kohtaa "Valitse kaikki" ja sitten "Lataa valitut kuvat" sekä muodoksi ZIP (myös PDF on mahdollinen). Nyt kuitenkin olen huomannut, että yrittäessä ladata noin yli 300 tiedostoa kerralla koko homma kaatuu eikä lataus edes ala. Parhaimmillaan tuliterä työläppärini kaatui kokonaan ja sen toipumiseen meni kaksi tuntia. Tätä pienemmillä tiedostomäärillä lataus yleensä toimii.

"Valitse kaikki" toiminnolla voi valita kerralla kaikki tiedostot ja ladata ne yhtenä pakettina (ZIP tai PDF).

Luonnollinen vastaus on tietysti klikata suuret erät pienemmissä paloissa, esimerkiksi 1–250, sitten 251–500, sitten 501–750 jne. Ongelma vain on, että tähän klikkailuun menee pirusti aikaa, sormea särkee ja on riski että pieninkin klikkausvirhe tuhoaa työn. Tekstinkäsittelyssä tällaisen "boksien" klikkaamisen voi usein tehdä Shiftiä tai Ctrl-toimintoa käyttämällä, mutta Astiassa se ei toimi.

Onneksi  tämän klikkailun voi automatisoida helposti ja käyttää Chromessa konsolia. Konsolin saa päälle painamalla F12, ja se näyttää tältä:

Konsoli avautuu Chromessa oikealle.

 

Tämän voi laittaa avautumaan joko selaimen alaosaan tai sivulle. Nyt homman idea on se, että syötämme tähän koodipätkän, joka "klikkaa" puolestamme tiettyjä tiedostoja.

Koodipätkä näyttää tältä, jos haluaa valita tiedostot väliltä 1 ja 250 (Se siis jättää klikkaamatta kaiken tiedoston 250 jälkeen), ja sitä voi käyttää tuntematta tarkemmin koodauksen saloja, eli ei muuta kuin Ctrl+C ja sitten Ctrl+V:

(() => {
  const start = 0;   // 1
  const end = 250;    // 251

  const boxes = document.querySelectorAll('input[type="checkbox"]');

  boxes.forEach((box, i) => {
    if (i >= start && i <= end) {
      if (!box.checked) {
        box.checked = true;
        box.dispatchEvent(new Event('change', { bubbles: true }));
      }
    }
  });
})();

 

HUOM! Usein ensimmäisellä kerralla Chrome varoittaa, että ulkopuolisen koodin tuominen liittämällä voi olla vaarallista. Siksi ennen kuin tätä voi käyttää, on se sallittava kirjoittamalla riville "allow pasting" ja painamalla ENTER (toisinaan ei edes tarvitse painaa ENTER).

Huomaa, että tässä on oltava pienet kirjaimet, ei lainausmerkkejä!

Nyt voimme liittää koodipätkän ja painaa ENTER

 

Kuten huomaamme,  klikkaukset yltävät Tiedostoon 250 asti. Sitten voimme klikata "Lataa valitut kuvat" ja valita halutun tiedosto/pakettimuodon.

Sitten odotamme lataamista. Kun se on valmis, voimme joko valita "Tyhjennä valinnat" tai voimme klikata "Valitse kaikki", jatkaa painamalla uusiksi eli nollaamalla kaikki valinnat. Jatkamme valitsemalla seuraavat 250 tiedostoa. Koodi näyttää sitä erää varten tältä:

 

 (() => {
  const start = 251;   // 252
  const end = 500;    // 501

  const boxes = document.querySelectorAll('input[type="checkbox"]');

  boxes.forEach((box, i) => {
    if (i >= start && i <= end) {
      if (!box.checked) {
        box.checked = true;
        box.dispatchEvent(new Event('change', { bubbles: true }));
      }
    }
  });
})();

 

 

Eli tarvitsee vain pyöritellä lukuja riveillä const start (eli mistä klikkailu alkaa) ja const end (mihin klikkailu päättyy). Huomaa, että tässä on annettava rajaluvut kahdesti, eli 251;   // 252 aloittaa tiedostosta 251. Samoin kun olet päässyt aivan loppuun, esimerkiksi tiedostoon 836, on 

const end = 836;    // 837

Eli "yhden yli".

Kokeilin avata useamman välilehden joissa on sama Astian digitaalisen tarkastelun sivu, ja annoin jokaiselle saman koodin eri tiedostoarvoilla, eli välilehti yksi latasi tiedostot väliltä 1-250, toinen välilehti 251-500, kolmas välilehti 501-750 ja neljäs välilehti loppuja, esim. 751-831. Jostain syystä tämä toimii eikä selain kaadu vaikka se lataa suurta määrää tiedostoja samaan aikaan neljästä paikkaa. Astiassa on ilmeisesti jokin sisäinen vika koostaessa todella suuresta määrästä tiedostoja ZIP-pakettia tai PDF:ää.

Jos haluaa aloittaa sivulla alusta ja siivota konsolin ilmoituksista ja koodinpätkistä, klikkaa vain oikealla hiiren näppäimellä päälle ja valitsee "tyhjennä konsoli". Fiksua on kirjoittaa koodi valmiiksi muistioon eri osioille ja kopioi-liittää se sieltä paloina suoraan konsoliin kullekin osuudelle.

Toivottavasti tästä pätkästä on apua, ja sitä voi vallan hyvin käyttää muillakin sivuilla Chromessa, joissa haluaa valita "bokseista" vaihtoehdot vain tietyltä väliltä.