Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rauma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rauma. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Turun puolustukseksi

Siitä on vähän yli kymmenen vuotta kun sain hyväksymiskirjeen Turun yliopistoon arkeologiaa opiskelemaan ja pöydän ääressä oli lauma sukulaisia kilvan kertomassa turkulaisvitsejä. Kummienoni kertoi tämän:

Turkulainen sanoi kahvipöydässä ei-turkulaiselle:
- Kaikki sivistys ja kulttuuri on lähtenyt Turusta!
Ei-turkulainen vastasi:
- Niin, eikä ole palannut!

Finlandia-ehdokkaista kolme on Turusta, mitä päivitellään suuresti. Helsingin Sanomat julkeni kirjoittaa sävyyn, että Turustahan on viime vuosina tullut kulttuurikaupunki. Anna-Stina Nykäsen (kieli poskessa tehty) kirjoitus aiheesta kielii hyvin kehä kolmosen suojissa ajattelusta:

Turun mainehan tässä mullistui kertaheitolla. Turku on tunnettu Turun taudista, jonka oire on vanhan arkkitehtuurin tuhoaminen. On ajateltu, että turkulaiset eivät arvosta kulttuuria ja kauneutta.

Finlandia-kisa osoittaa tämän vääräksi. Nyt kaikkien on osattava kehua, kuinka loistava kulttuurikaupunki Turku on.

Turun taudista: tuon brutalismin suurin uhri oli kyllä tunnetusti Tampere, mutta jos jotain on maassa vialla niin annetaan sille attribuutti "Turku" niin kaikki ymmärtävät että kyse on rumasta ja typerästä. Oikea vanha Turun murre on hauskaa ja hienoa kuultavaa, mutta kakkoskanavalla leukansa sijoiltaan loksauttaneen tamperelaisen harjoittama apinointi kuitenkin on se, minkä perusteella turkulaisten puheenpartta arvostellaan ja kas - esimerkiksi animaatioiden suomiduppauksissa typerän hahmon murretta ei tarvinne pitkään arvailla. Samoin muuten vanha oikea stadin slangi on nautinnollista kuultavaa ja sen tunteminen tekee venäjän opiskelusta hauskaa.

Mietiskelimme taannoin saunan lauteilla Mäntymäessä, miksi tällainen liittoutuminen Turkua vastaan on syntynyt. Ainoaksi syyksi keksimme kateuden. Keskiaikainen Helsinki ei esiinny muualla kuin Medieval: Total Warin kartoissa. Kun Porin kaupunki aikoinaan paloi muuttivat porilaiset läheiseen metsään asumaan maakuoppiin - eivätkä olisi tahtoneet muuttaa kaupunkiin takaisin kuin vasta viranomaisten painostuksesta.

Ja vielä tämä Nykäsen kolumnissa:

Onhan Turussa ihania ravintoloitakin. Siis kerrassaan kulturelli kaupunki.
Kuten aiemmin kirjoitin, turkulaisen ravintolan vitriinissä on arkeologisissa kaivauksissa löydettyjä keramiikanpaloja osoittamassa, että vastaavaa toimintaa on paikalla ollut aiemminkin. Helsingistä saattaisi löytyä kaivauksissa kirjeitä, joissa raumalaiset anovat Kustaa Vaasalta paluulupaa Raumaan. Ymmärrän kyllä miksi, onhan Rauma kaunis kaupunki ja heidän murretaan käytettiin jatkosodassa Yhdysvaltain navajo-intiaanien kielen tapaan salakielenä puhelinkeskusteluissa. Rauman patteriston pojat tekivät tarkkaa työtä. Ja raumalaiset olivat viimeiset Summasta helmikuussa 1940 lähteneet suomalaispuolustajat. Puolustivat tukikohtaa nimeltä Lukko, eli sellainen lisäsävy tulee heidän jääkiekkojoukkueensa nimeen.

Jo Mikael Karvajalkakin olisi luopunut kaikista maailman jalokivistä päästäkseen vielä kerran istahtamaan Aurajoen varrelle. Ei mikään ihme, Suomen neljä vuodenaikaa ovat ihmeellisimpiä koettuina jokivarressa. Kuulemma Lapissakin on ruskaa, mutta enpä tiedä kun en ole käynyt katsomassa.

Mäntymäen lauteilla muistui mieleen sentään yksi tamperelaisvitsi:

- Miksi Tampereen lempinimi on Manse?
- Koska se on Mensan vastakohta.

torstai 21. heinäkuuta 2016

Kuvareportaashi lännestä

Appivanhemmat kävivät ja samalla tuli matkailtua Turussa ja vähän kauempanakin. Samalla kännykameralla tuli napsittua kuvia sieltä täältä.

Oikaisimme Katariinan kirkolta Halisten kautta tullessa pellon poikki Maariaan.
Pistäydyimme Katariinan ja Maarian kirkoissa (jalan). Mainittavin täällä tehdyistä näkemisistä on Maariakin kirkon komeita maalauksia lukuun ottamatta vääpeli Urho Vuoren hautakivi. Vuori kaatui Aunuksen vapautusretkellä:


Urho Vuoren hautakivi. Ei jääkäri, mutta kiinnostava kivi silti.

Maarian kirkon maalaukset muistuttavat paikoin enemmän saamelaisten noitarumpuja kuin kristillistä symboliikkaa. Tulkitsisin, että keskellä on maailmanpuu. Kirkosta löytyy myös pari jatulintarhaa.

Jalutintarha oikealla ylhäällä ja keskellä toiseksi hämmentävin maalaus Maarian kirkosta.


Hämmentävin maalaus Maarian kirkosta.

Laitilassa


Turun kirkkokierrosta seuraavana päivinä menimme Laitilan kautta Raumaan. Laitilassa vilkaisimme vain kirkkoa ulkopuolelta. Sankarihaudan veistos oli komea.


Laitilaan tulleiden karjalaisten muistomerkki Karjalaan jääneille vainajille.
Sotamuistomerkki oli suuri, toisaalta JR 56:n rivissä kaatui hirmuinen määrä laitilalaisia 1941.





Nuijamaalaisten muistomerkki talvisodan evakkotaipaleen aikana kuolleille.


Vanha Rauma


Varsinainen matkan määränpää oli Vanha Rauma, jossa pyörimme koko tiistain. Kaupunki valmistautui pitsiviikkoon, mikä näkyi liikkeiden ikkunoissa.

Joku lätkäisi maalatulla kädellä läntin Vanhan Rauman erään rakennuksen seinään.

Kirkko oli komea.

Fransiskaaniveljien muistomerkki.

Kirkko oli sisältä kaunis.

"Kato mitä sain Anttilan alesta!"

Tuo nyt on vähän typerä paikka lukoille...


Pitsiä arkeologiteemalla?

Hieno Käsine- ja laukkuliike.



Täytyy myöntää että Turun jälkeen Vanha Rauma on Suomen kaunein kaupunki. Osaksi Rauma-fiilistelyyni vaikuttaa kaameat Porin kaivaukset vuonna 2011, joissa opin inhoamaan ainakin kaupungin keskustaa.

Pyhämaa


Paluumatkan Raumalta Turkuun kuljimme pidempää rantatietä pitkin. Pysähdyimme muun muassa Pyhämaalla. Kuvasin vain sankarihaudat ja kirkon vikkelään:




Kalanti


Kalanti olikin sitten mitä mielenkiintoisin kirkkokohde, mainitseehan jo Agricola vanhimpina kristittyinä "loodolaiset calandis". Hienona kuvasaaliina kaksi jääkärihautaa!

Jääkäriluutnantti Yrjö Sallgenin hautakivi:




Vääpeli (Feldwevel) Mikko Kontu:

Vääpeli Konnun kivi on korkea.

Jostain syystä sotilasarvo on saksaksi. Voisiko olla, ettei hän saanut vastaavaa alipuseeriarvoa Suomen armeijasta?

Erikoiset korisateet Konnun hautakivessä.

Erikoista, että molemmat kivet olivat hyvin korkeat. Vääpeli Konnun kiven yläosan koristeet olivat hämmentävät.

Melkein kaikki talvisodan vainajat olivat kadonneita, eli hautapaikka oli tuntematon:

Talvisodan vainajien sankarihaudat.

Yksi nurkka oli kokonaan vainajille, joilla "hautapaikka tuntematon".



Jatkosodan sotavainajien rivistö oli lohduttoman pitkä:

Vainajia oli jatkosodan ajalta monia (myö käytävän oikealla puolella on hautakivet).

Hmm... onkohan kaatumispaikka väärä? Karhumäki vallattiin vasta 6.12., joten puhutaankohan tässä rintamasuunnasta noin ylipäätään? Kaatuneet- ja menehtyneet tietokannan mukaan Heimo Nohkolan kaatumispaikka on Karhumäen eteläpuoli.