lauantai 27. huhtikuuta 2019

Manga: Patriootti Moriarty

Kiinnostavin kuuloinen manga vähään aikaan on ollut Patriootti Moriarty, jonka huomasin arvostelemaksi saamieni mangojen mainossivuilta. Toivoin tätä hiljaa mielessäni arvosteltavaksi ja jes!, ajatukseni luettiin.

Eli siis, Patriootti Moriarty:


Patriootti Moriarty. Osa 1. Kuva napattu Prisman sivuilta prisma.fi


Uuden Sherlockin myötä (josta siitäkin on muuten mangasarja) kiinnostus Sherlock Holmesiin on taas kokenut renesanssin ja yleensä Conan Doylen luomuksesta edetään uusien tekijöiden myötä muilla  suuntaan, jossa tämän nemesikselle eli professori Moriartylle annetaan suurempi rooli. Patriootti Moriartyssä, ainakin alussa, on poikkeuksellisesti fokus kokonaan Moriartyssä.

Jos muuten sarjakuvan tyyli on tuttu, niin se johtuu siitä että taustalla on samoja tekijöitä kuin Psychopassissa.

Alussa Moriarty ja tämän veli (joka muuten Doylen kaanonissa on tavallinen harmiton virkamies) ovat ottolapsia aristokraattiperheessä. Perheen vanhin veli huomaa tulevan mestaririkollisen, ottoveljensä henkiset kyvyt ja pian Moriarty onkin vahvoissa asemissa. Mihin? No, vaikuttaakseen Iso-Britannian luokkayhteiskuntaan, eli kumotakseen sen! Pian Moriatylla on komennossaan jengi, joka on valmis ja halukas murtamaan maailman.

Sarjan keskeinen teema on siis Englannin etuoikeutetun yläluokan kritisointi. Tietyssä määrin se menee niin yläkanttiin. että sosiaalisena kommentaarina manga menee rankasti ohi maalin yrityksissään linkittää Moriartya nykyaikaan (sarja muuten vilisee anakronismeja). Mangana ja rikossarjana Patriootti Moriarty sen sijaan toimii, ja taiteelliselta tyyliltään manga on oikein laadukas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti