Tulipalo!

Ursininkadun suuri tulipalo sattui pari tuntia sen jälkeen, kun olimme paremman puoliskon kanssa tulleet takaisin Joensuusta uudenvuoden vietosta. Istuin koneen ääressä kun puhelimeni soi:

- Moro. Ootteko tullu jo takasi Turkuun?
- Joo tultiin pari tuntia sitten.
- Huomasitkos muuten, että teitä vastapäätä oleva kerrostalo palaa ilmiliekeissä? Hemmetin isot lieskat.
<Menen ikkunalle>
- Näkyy olevan monta paloautoa kadulla.
- Joo, pyöräilin ohi just äsken ja näin liekit. Ei mulla muuta, hyvää alkanutta vuotta!
- Juu, no, toivottavasti ei jatku näissä merkeissä. Uudet vuodet sinnekin!

Aluksi menin pihalle tutkimaan tilannetta - rauhoiteltuani torkkuvan paremman puoliskoni - ja totesin, että näky ei oikein ikuistu kännykämeralla. Ei muuta kuin arkeologille ominaisella asenteella digijärjestelmäkamera kaulaan ja kuvaamaan palokunnan toimintaa. 

En lataillut otoksiani välittömästi palon aikana tänne vaan vasta nyt, kun tilanne on rauhoittunut eikä kenellekään ihmiselle onneksi käynyt kuinkaan. Nyt siis voin pistää tänne kuvia tapauksesta.

Kännykkäkameralla sai suht hyviä kuvia kuitenkin.

Järkkärillä otettuja kuvia:

Sammutusvedet muodostivat seuraavana päivänä komeita jääpuikkoja ikkunalaudoille:

Turussa koooooorkealla

Kävin perjantaina muuttamassa tuttua YO-taloon ja pääsin viimeinkin käymään tässä Turun maamerkissä. Asunto oli vielä korkealla, joten ikkunasta sai taas uuden näkökulman Turun silhuettiin.

Vasemmalla puutaloja Yliopistonmäen kupeessa, oikealla Hämeensilta.

Kasarmialueen Calonia, Arcanum (etualalla), Educarium ja Publicum.

Etualalla Yliopistonmäen kupeen puutaloja (Vatselankadun varren sivukadut), taustalla rautatien viereiset rakennukset muun muassa Ekotori ja YTHS.

Vasemmalla YO-talo A. Ylimmistä kolmesta ikkunasta vasen on kulttuurintutkijoiden legendaarisen bilepaikan "Kopin" ikkuna.

TYKS.

Muutama kuva piti ottaa RetroCameralla. Veikeitä kuvia, mutta tietokonehan tässä kaiken työn tekee:

Vatselankatu, vasemmalla Arcanumin viereiset parkkipaikat. Taustalla Lomahotelli Caribia (entinen Rantasipi) ja Ylioppilaskylä.

Kännypelit koukuttaa

Olen ladannut HTC-puhelimeeni muutamia pelejä.

Ensimmäinen pakollinen oli tietysti Angry Birds. En nyt jaksa ruveta kommentoimaan joka suunnasta pursuavia oheistuotteita, vaan tyydyn toteamaan: hiton hyvä peli. Idea on erinomainen, ja jos peli saa aikaiseksi tunteet "Kerran vielä poijjaat!", niin se on paras hyvän pelin kriteeri. Civilizationeja pelanneet tietävät täsmälleen, mitä tarkoitan.

Puhelimen ruuttaamisen yhteydessä tutkin muita sovelluksia, ja löysin pirun hauskan TowerDefense -pelin [tuolla nimellä]. Tutustuin tuohon peli-ideaan Warcraft III: Frozen Thronen yhteydessä. Siinä on siis puolustettava tukikohta, johon johtaa polku. Vihulaiset kulkevat tuota polkua pitkin kohti tukikohtaa, ja jokainen perille pääsevä vie yhden elämän (osa vain yhden, jotkut useamman, isot örmelöt kaiken). Tämän estämiseksi polun varrelle rakennetaan torneja, jotka teurastavat etenijät. Idea on simppeli, mutta sitä saa varioitua monin tavoin. Rakentaako paljon halpaa vai muutaman ison ja tehokkaan? Paljonko tukitorneja, jotka hidastavat vihollista tai tekevät muuta jäynää? Pitäisikö keskittyä pitkän matkan torneihin, jotka ampuvat hitaasti, vai lähelle ampuviin sarjatulitorneihin? Vai pitäisikö keskittyä kehittämään pelaajan käyttämiä aputoimintoja, kuten meteoriittisadetta tai muuta vastaavaa, jolla voi pyyhkäistä tietystä osasta polkua vihulaiset huut hiiteen? Entä jos heiveröinen vihollinen tuleekin triplanopeudella, tai on tavallista kestävämpi mutta hitaampi?

TowerDefensessä homma pelaa hyvin kosketusnäytöllä ja kenttien ideat ja tehtävät muuntelevat mukavasti. Uusien puolustuskeinojen perään melkein kuolaa, ja kekseliäästi esimerkiksi avuksi saatava kaasupilvi etenee kentällä kännykkää kääntelemällä eri suuntiin.

Olen nähnyt ja pelannut "tornipuolustuspeleistä" monia muunnelmia, joista hauskin lienee ArmorGamesilta löytyvä Kingdom Rush. Siinä viholliset varioivat kiitettävästi ja pelaaja saa 1-3 tähteä joka kentän jälkeen, joilla voi kehittää parempia mättökykyjä.

Perinpohjaisin peli lienee samasta osoitteesta löytyvä Bubble Tanks Tower Defense, missä tosin ei edetä yhtä painottuvasti kuin Kingdom Rushissa. Tosin on hauskaa rakennella eri torneista isoja torneja, jotka voi taas yhdistää isommiksi torneiksi ja niin edelleen.

Kolmantena pelinä on älypeli Aporkalypse, joka muistuttaa iki-ihanaa Chip´s Challengea. Pelin ideana on kuljettaa erilaisten kenttien läpi ilmestyskirjan neljä ratsumie.. siis possua! Älytehtävät koostuvat kolikoiden keräämisestä, palikoiden siirtelystä, vihollisten välttelystä ja muusta vastaavasta. Olen tosin vasta alussa, joten en osaa antaa vielä arvosanaa, mutta mukavalta tuntuu tämänkin pelaaminen.

Päivän loppufiiliksinä juuri katsotun elokuvan ansiosta seuraava siihen liittyvä musiikkivideo:

P.S. Tuon leffan juliste löytyy seinältä kehystettynä.

Puhelimen ruuttausta

Olen ollut erittäin tyytyväinen HTC-puhelimeeni, etenkin kahden viimeisen nokialaisen kiusattua minua parhaansa mukaan. Toiseksi edellisessä nokialaisessa oli ainoana ominaisuutena hyvä kamera. Näppäimet menivät jatkuvasti rikki, akku petti ja joululahjapaketista ottamani puhelimen takakannen lukitusläpät olivat vääntyneet sijoiltaan. Heti piti mennä kaupan tiskille valittamaan.

Tuota seurasi kosketusnäytöllinen nokialainen, joka lukituksesta huolimatta soitteli itsekseen taskussani. Pariin otteeseen luulin tuonpuoleisten äänten kutsuvan, kun muminaa kuului mutta ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Pian selvisi, että puhelin taskussa oli soitellut sukulaisille. Pahin piikki oli kuitenkin puhelimen tarjoama mahdollisuus langattomaan WEB-yhteyteen omalle tietokoneelle, joka katkesi 10-22 minuutin välein. Koetin ohjelmiston päivitystä niin kännykässä kuin tietokoneessa, Saunalahdella käyntiä ja puhelimen sijoittamista eri puolille huoneistoa. Ei toiminut.

Kun vaihdoin HTC Desireen, niin a vot*. Netti ei ole katkennut melkein vuoteen kuin muutaman kerran (ja tuolloinkin yleensä vain hidastunut), ja silloin vika ei ole ollut puhelimessa. Samoin näppäinlukko on fiksusti suunniteltu.

Kuitenkin päätin yrittää tutustua HTC:eni paremmin. Tällä viikolla alkoi puhelimen rukkaus. Yritän tehdä puhelimelleni "Root" -toiminnon, jotta saisin enemmän irti. 

Nimenomaan irti puhelimesta: HTC:n ongelma on, että puhelimen mukana tulee sosiaalisen median käyttöön tarkoitettuja ohjelmia, joita ei voi poistaa. Facebook, Twitter... Jos luit blogini esittelytekstin tarkkaan huomaat, että erosin 2011 edellisestä. Jälkimmäinen ei ole houkutellut pätkääkään. Haluan nuo sovellukset pois.

Samoin HTC Syncin huonot mahdollisuudet kopioida puhelimeen talletettua tietoa huolettivat. Tässä Nokian Suite on ollut edellä. Tosin HTC:n filosofian ymmärtää. Miksi kehittää ja antaa mukana jotakin omaa, kun asiakas varmasti hankkii oman? Ja voi tehdä sen helposti?

Yhteystietojen siirto on ollut HTC Syncilla hyvin tuskallista (ne ladataan Outlookiin tai muuhun vastaavaan) ja tavallisesti seurauksena puhelimesta poistamani kuvat ovat ilmestyneet kovalevyltä takaisin sekä kalenteri on pyyhkiytynyt tyhjäksi. Riittävästi sovelluksia penkomalla löysin ratkaisun. AndroidPitistä löytyi MyPhoneExplorer, joka edellyttää ohjelman asentamista kännykkään ja tietokoneelle. Sillä sain tiedot talteen, huhhuh. Aina viikon välein olen pohtinut, että entäs jos... Puhelin hukkuu, varastetaan tai tuhoutuu hirmuisessa onnettomuudessa? Viimeksikin tietojen siirto ja etsiminen oli suurta tuskaa, pari ihmistä inhonnee minua kun en ole soitellut numeron kadottua.

Tietoturva huolettaa, mikä osaksi sai minut kokeilemaan "ruuttaamista". Tiedän, millaiset vaarat älypuhelimiin liittyvät ja vaihdoin eräässä vaiheessa tietoturvaohjelmaakin kännykässäni, koska ensimmäinen ei vakuuttanut minua. Uusi vaatii puhelimen "root accessia", pääsyä juureen. Prosessista on hyvä selitys täällä. Olen siinä mielessä tekninen ihminen, että tajuan suurin piirtein mitä ja miksi, mutta miten menee vähän pintapuolisesti ja "mitä tapahtuu" on aika iso kysymysmerkki.

Ensimmäinen root-yritys onnistui monien vaiheiden jälkeen, mutta en päässyt poistamaan Facebookia. Sen sijaan sain siivottua sen päivitykset, mikä vapautti tilaa. Kiva. Tietoturvaohjelma vaatii edelleen pääsyä juureen. Pitänee hankkia pari tietoturvaohjelmaa lisää?

Koetin juurimista toistakin tietä, mutta tietokoneen turvaohjelma alkoi herjaamaan jo latausvaiheessa mielestäni luotettavalta sivulta lataamaani pakettia. Tutkin asiaa ja siivosin paikat huolellisesti ja pyöritin vielä virustorjunnat päälle. Hälytys lienee ollut väärä, mutta Internetissä kannattaa olla paranoidi. Suosittelen paranoian viemistä siihen pisteeseen asti, ettei kirjoita oikeastaan enää mitään. Paha kyllä, itse haluan pitää blogia. Piru.

Pitänee tutkia Adroid-ohjelmia lisää, josko löytyisi lisää ratkaisuja. Sekä hyödyllisiä ohjelmia: uteliaisuuttani tutkin AndroidPitissä muutamia kategorioita, esimerkiksi "Medical" -osastoa. Päänsäryistä kärsiville on tarjolla päiväkirja oireiden seuraamista varten, mikä auttanee migreenistä kärsiviä kartoittamaan ongelmaansa. Seuraan entistä jännittyneempänä kännyköiden kehittymistä. Mitähän niistä löytyy vuoden päästä? Entä kolmen? Viiden?

*Sain puhelimen lahjaksi kummitätini mieheltä maisteriksi valmistuttuani, joka ei ollut kännykkään tyytyväinen. Onneksi kävi tuuri!