Koska eilen jo käsittelin kiväärin hylsyt, niin nyt voisi olla vuorossa vähäiset pistoolin hylsyni. Kun pengoin hieman lisää asioita, niin sain näistä enemmän irti. All praise the Google!
Esine # 31 - Nuori Lugerin hylsy
En muista, mistä tämän löysin. Jostain kaivausreissulta kai. Kuten näkyy, erinomaisessa kunnossa ja ammuttu. Eli moderni.
Kyseessä on CBC:n eli brasilialaisen Companhia Brasileira de Cartuchosin valmistama Luger-pistoolin hylsy. Kyseessähän on alun perin 1900-luvun alussa suunnitelu 9X19mm Parabellumin luoti (lentävästä lauseesta "Si vis pacem, para bellum"), tätä nykyä maailman yleisimpiä sotilaspistoolien patruunoita. Lugerin patruunat löytyvät myös CBC:n tuotannosta. Firma on yksi maailman suurimpia ammusten valmistajia, joten ei ihme että Suomeenkin on päätynyt sen tuotteita.
Esine # 32 - Pistoolin hylsy Ihantalasta
Tämä löytyi samasta kuin kaksi edellisen postauksen kiväärinhylsyä. Tästä on valitettavan vähän sanottavaa, mutta onneksi se on aika lailla samanlainen kuin # 33. Eroja kuitenkin on riittävästi, ettei niitä voi pitää "samaan satsiin" kuuluvina löytöpaikasta huolimatta.
 |
| Hylsy on kärsinyt vain hieman kaulan kohdalta. Pyöreän pisteniittauksen voi nähdä kaulassa (en lataa kuvaa, koska se olisi toivotonta). |
 |
| Kannassa ei ole lainkaan merkintöjä. Viittaa Tokarevin 7,62 patruunan varhaistuotantoon. |
On kiinnostavaa huomata, että nämä Ihantalan pistoolin hylsyt ovat lähestulkoon erinomaisessa kunnossa, kun taas samasta kohtaa löytyneet kiväärin hylsyt ovat kovasti korroosion kolhimia.Oletan, että syynä on hylsyissä käytetyn metallin laatu. Kiväärin luotejahan kului niin hirvittävää tahtia, että pitkäaikaisvarastointia ei kannattanut ajatellakaan. Kunhan kuljetuksen kesti.
Ennen vuotta 1942 valmistetut Tokarevin patruunat olivat
kantaleimaamattomia, joten tämä lienee valmistettu ennen kyseistä vuotta (Pitkänen & Simpanen 2004:
280). Patruuna on siis ollut jossakin varastoituna useamman vuoden, ennen kuin se jaettiin Ihantalaan lähetettävälle sotilaalle.
Esine # 33 - hylsy "44"
Tämä on ainoa Ihantalan hylsyistä, jonka kannan leimoja (kuten edellisessä postauksessa jo kerroin) voi lukea edes vähän. Se poikkeaa numerosta #32 paitsi merkinnöissä, myös kannan reunaa kiertävässä kohoumassa. Oletan siis, että nämä ovat eri patruunatehtaiden tuottamia. Todennäköisesti samaan lippaaseen on ladattu patruunat samasta patruunarasiasta, joten paikalla lienee ollut (ainakin) kaksi pistoolikaliiperin asetta (kaksi pistoolia, kaksi konepistoolia tai konepistooli ja pistooli).
 |
| Siistin iisteniittauksen löytää tästäkin, mutta halusin esitellä tuota kaulan repeämää. |
 |
| Kello kuudessa numero 44 ja kello kahdessatoista ilmeisesti "1" tai "I" sekä mahdollisesti tuntematon merkki. |
Todennäköisin alkuperä on Tokarevin, venäläisen sotilaspistoolin hylsy. Monet Pitkäsen ja Simpasen esimerkit täsmäävät, ja Tokarevin 7,62 mm patruunoissa oli useita erilaisia kantaleimoja, myös leimaamattomiakin (kuten edellinen). Lähin vastine tälle yksilölle on Jurjuzanissa 1944 valmistettu patruuna. Siinä on kannassa kello kuudessa valmistusvuosi (44) ja kello kahdessatoista merkintä 38. Toinen mahdollisuus on Tulassa valmistettu patruuna, jossa on yläosassa T-merkintä. Tai sitten Uljanovskissa valmistettu, jossa on kannan yläosassa "3" ja alaosassa Pitkäsen ja Simpasen piirtämäss esimerkissä juurikin 44. Näissä kaikissa on myös tuo kantaa kiertävä reunakohouma.
Uljanovskin patruunat tosin olivat varhaista tuotantoa, joten täytyy uskoa että löytämäni yksilön yläreunassa oleva merkintä onkin "T" eikä "1". Eli siis Tulan patruunatehtaalla vuonna 1944 valmistettu patruuna.
(Pitkänen & Simpanen 2004: 280).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti