Kas niin, kenttäkausi 2017 on alkanut! Viime vuosihan oli kokonaan ilman kenttätöitä, mutta nyt vaje paikkaantuu peräti viiden viikon kaivauksilla!
Ensimmäinen kohde: Tornio, Kauppakatu 28, kaupunki(koe)kaivaukset
Maanantai oli ajopäivä
Matka Tornioon alkoi maanantaiaamuna varhain, lähtöpaikkana Turku. Eli minun ei tarvinnut aamusta bussitella Helsinkiin tms. joukkokyyditystä varten, vaan yksi kuskeista lähti onneksi Turusta. Siellä täällä sateisen matkan varrella piti tietty pysähtyä lepäämään ja juomaan/syömään.
Viitajärvellä oli sympaatinen, mitä suomalaisin pysähdyspaikka. Ostin niukasta valikoimasta euron pussin makeisia ja tölkin kolaa:
Maisemat olivat Viitajärven stopilla hauskat, etenkin tuo veden valtaama venevaja huvitti minua:
Torniota lähetessä näkyi pohjoisen tuulivoimapuistoja:
Saavuimme E-hotellille Suensaareen myöhään illalla. Paikka on aika mukava, vaikkakin ma-ti ja ti-ke yöt olivat helteen vuoksi helvetilliset. Aamupala kuului tähän B & B -paikkaan ja puuron ja kaffen voimin näistäkin kaivauksista selvittiin!
Tiistai, tuo päivistä pahin
Tiistaina aamulla olimme sitten totuuden edessä. Paikka oli soralla peitetty, hyttysten riivaama kaupunkitontti jolla oli joskus sijainnut omakotitalo. Aluksi ajelimme Kirkkokatu 28:n perässä (sellaista ei Torniossa ole), mutta yhden soiton jälkeen selvisi että kyseessä olikin Kauppakatu.
Tiistai oli kaamea, tyypillinen kohen-ei-oo-koskaan -kaivauspäivä. Jos oli pitkähihainen päällä, sai hikoilla kuin pieni sika grillikaudn lähestyessä. Jos otti teepaitasilleen, ilmestyi käsivarrelle heti vähintään viisi itikkaa vieri viereen tarjoilun alkaessa. Onnekseni porukassa on kaksi muuta, jotka tuntuvat veriryhmällään imevän hyttyset puoleensa! Huvittavaa sinänsä, kun olin kaivaja "Kivi-Ollin", hyttysmagneetin #2 kanssa samassa ojassa ilmestyivät hyttyset heti kimppuuni, kun lähestyimme ojan keskikohtaa.
Tilannetta pahensi aamupäivällä alkanut ajoittainen tihkusade, jonka vuoksi piti vielä käyttää paahtavaa sadeviittaakin! Päivän mittaan hikoilin useamman litran ja kun otin (kaivinkoneen vuoksi käytettävän) työmaakypärän päästäni, oli sen sisäpinta aivan höyrynneestä hiestä märkä. Siitä satoi hikeä! Kello kolmelta alkanut ukkonen puhalsi pelin poikki ja suojauduimme majoitukseen.
Torniossa
 |
| Näitä kylttejä oli tiheään. Keskiviikona lämpötila sukelsi niin, etten ihmettele vaikka näille olisi heinäkuussakin tarvetta. |
Tässä muutamia otoksia Torniosta usealta päivältä. Aloitin tutkimusmatkani tiistaina sateen ja ukkosen laannuttua. Suosittelen Torniossa På gränsen / Rajalla ostoskeskusta, Pikku Berliini -baaria sekä etenkin iki-ihanaa Mustaparran päämajaa, josta teimme lounaspäämajamme.
 |
| Tornion kaupungintalo on huomattava rakennus. |
 |
| Kirjasto/taidemuseo/muu kompleksi. Kollegani Eeva Miettinen teki muistaakseni proseminaarinsa Oulun yliopiston arkeologiaan oikealla näkyvistä tykeistä. |
 |
| Lounasta! Lounasta! Lounasta! |
 |
| Kaunis rakennus. |
 |
| Pankki. |
 |
| Mustaparran päämaja. Yksi parhaimpia lounaspaikkoja, joissa olen ikinä käynyt. Melkein, melkein ylittää legendaarisen Pihtiputaan Takkatuva, mutta Takkatuvan korianterisilakat ja notkuva lounaspöytä vetävät voiton pistein 16798104934121-16798104934120. |
 |
| Mustaparran päämaja. Antiin kuului mm. pieni sanomalehtinen, Mustaparran aviisi, jossa oli ruokalistan lisäksi Tornion murteella Iisakki Mustaparran tarina ja muuta mukavaa. Paikka on upea! |
Tänä kaivauskesänä olen päättänyt kokeilla tavallista uutterammin paikallisten pienpanimoiden oluita. Lapin Alkot eivät juurikaan tee yhteistyötä, mutta onneksi paikalliset ruokakaupat tekevät. Tornion oluet (mm. Tsekkiläinen pilsneri, Lager, ja IV olut Pikku Berliinissä) ovat osoittautuneet herkullisiksi tuttavuuksiksi.
 |
| Isosta etiken tekstistä huolimatta ehtaa Tornion olutta. Ja hyvää! |
|
Ja jos alkoholilaintarkastajat haluavat puuttua siihen, että mainitsen jonkin oluen mainioksi, niin kerrottakoon että tullessani Haaparannasta Tornioon ja På gränseniin oli kyseisen ostoskeskuksen takana maiden rajalla alakoululaisia natiaisia keskustelemassa suureen ääneen siitä, kuinka monella eurolla ostavat tupakkaa. Menkää hätyyttelemään niitä!
Ruotsin puolella - Haaparannassa
Tiistaina siis odotin kaivausten jälkeen kärsivällisesti sateen loppumista ja aluksi suuntasin Ruotsin puolelle Haaparantaan. Rajan yli käveli tuosta vain. Itse asiassa sen olemassaoloa ei edes hoksaa. Siinä missä muilla mailla on piikkilangat, vartiotornit, passitarkastukset ja ajokaistat on Tornion ja Haaparannan välissä - IKEA.
Haaparannassa käppäilin edestakaisin, mutta niin mainio kuin tämä pikkukaupunki onkin en jaksanut ottaa juurikaan kuvia. Kävin System Bolagetissa ja Coopissa, eli sikäläisessä Alkossa ja K-kaupassa.
 |
| Haaparannan tori(hko) |
 |
| Torni Haaparannassa. Mikä lie, ei ollut opaskylttiä. |
 |
| Jotakin puretaan Ruotsin puolella. Mikä lie. |
Jääkäreiden perässä
Tornion kirkko on minua 300 vuotta vanhempi eli 1686 vihitty käyttöön. Kirkossa itsessään ei saanut kuvata, mutta kiertelin ympäristössä. Löysin kirkkomaalta kaksi jääkärien hautaa.
 |
| Sisällissodan 1918 muistomerkki. |
 |
| Sisällissodan muistomerkin sivu. |
 |
| Tornion kirkkoa. |
 |
| Jääkäri Einar Hackzellin hauta. |
 |
| Jääkäri Leonard Pistokosken hauta. Jääkäripataljoona 27:n kuvio kasvin takana piilossa. |
 |
| Hyvin erikoinen, suorastaain viikinkiriimuin koristeltu hautakivi 1800-luvulta. |
Tornio oli tärkeä etappi jääkärien siirtyessä Ruotsiin ja sieltä edelleen Saksaan. Muistomerkki rakennuksen seinässä lähes kaivauspaikkamme vieressä:
 |
| "Jääkäreiden salatie rajan yli 1915 - 1917" |
Kaivauksilla
Kaupunkikaivauksilla kerrokset menevät miten sattuu, kun rakennuksia on noussut, palanut, purettu, kuopattu, rakennettu taas, viemäröity, tontti ojitettu, jätteitä haudattu, vaja palanut, pihaa kuokittu kasvimaaksi ja niin edelleen ja niin edelleen. Jos kolmekin sukupolvea torniolaisia on käynyt hautaamassa jätteitään tyhjälle tontille niin luvassa on arkeologeille HYVIN mielenkiintoiset paikat.
 |
| 125 sentin syvyydestä se ojaan tehdyn koepiston avulla ilmeisesti löytyi: vanhaa Tornion palokerrosta. |
 |
| YLE Lappi kävi kuvaamassa kaivauksia. Kostoksi kuvasin niitä (kamera keskellä kuvaa). Siitäs saitte! |
 |
| Kairaamista maakerrosten kartoittamiseksi. Tontti oli kaupunkikaivajan painajainen kerrostumien suhteen. |
 |
| Vasemmalla etualalla yli kuopan puolivälin näkyy outoa "töhkörekkostumaa." Taaimmaisena vasemmalla koepisto, josta löytyi 95 ja 125 cm syvyyksistä palokerrokset. Ohuet, mutta siellä ne vaan on. |
 |
| Profiilinpiirtäjän painajainen: mudcake ja tiikerikakku tehosekoittimessa käytyään läpi ripulisen ruoansulatusjärjestelmän. |
Profiilinpiirtäjän ilme oli näkemisen arvoinen. Laitoin tämän kuvan hänelle otsikolla "Syvä epätoivo":
 |
| "Syvä epätoivo" eli piirtämisen kriisi kaupunkikaivausten profiilin äärellä. |
 |
| Kyllä se siitä suttaantuu. Huomaa profiilista iloisesti törröttävät tiilet. |
Löytöjä
 |
| Perinteinen harrastukseni kaivauksilla on etsiä ruohokentiltä vapaa-aikana neliapiloita. Torniosta löytyi kaikkiaan neljä! Ensimmäisen laitoin huomioliivien identiteettitaskuun, kolme pistin sadeviitan minigrip-pussiin ja yhteen taskuistani. Onni onkin ollut tarpeen näillä kaivauksilla! |
Äärimmäisen sekoittuneen kaivausalueen löydöt olivat tietenkin laidasta laitaan. Esimerkiksi seuraava kaunis astianpala:
Karkki- tai jäätelöpaperia. Tietysti Fazerin:
Vanhempaan aikaan viittaa lähes aina liitupiippujen löytyminen. Tässä pala vartta:
Ja suurehkon piipun pesää + yksityiskohtia koristelusta:
Oma henkilökohtainen suosikkini oli tämä piinpala. Muodon perusteella se on vanhan kiväärin/tussarin/musketin lukkopii, joskin se on sellaiseksi aika kookas:
Lopuksi
Torniosta jäi hyvä mieli. Ihmiset mukavia, puurakennukset kauniita ja Ruotsin läheisyydessä on oma hauskuutensa. Torniossa kuvio selkiintyi onneksi jo keskiviikkona palokerrosten löydyttyä, eli paikalle tarvitaan järeämpi työryhmä kuin kaksi museovirastolaista ja kolme kaivajaa. Perjantain on edessä taas piiiiiiitkä ajopäivä, ja sitten alkaa viikonlopun vieton jälkeen työ uudella kohteella.
