keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Tällaista ylöskaivettua: zombiviiman viemää

Aina toisinaan kirjaston sarjakuvahyllyltä tulee napattua mukaan jotakin etäisesti ajankohtaiseen tai muuten kiinnostavaan aiheeseen  liittyvää. Se virittää tunnelmaa ja voi toimia tarvittavana virikkeenä ostopäätökselle. Tällä kertaa mukaan tarttui The mammoth book of zombie comics (2008).


Olen pitkään tutkinut Anttilassa The Walking Dead -sarjan DVD-pakettia. Lähinnä kiinnostaa kehuttu käsikirjoitus. Pidän zombeja nimittäin yksinä tylsimmistä hirviöistä. 

Tarinoiden kaava on usein sama: yhteiskunta on tuhoutunut, pieni selviytyjien joukko [johtaja, alfanaaras, pimu, kätevä käsistään, johtajan haastaja, aikuistumaan pakotettuja teinejä, pakolliset pikkulapset esittämässä vaikeita kysymyksiä elämästä ja kuolemasta, zombinruoka] yrittää pärjätä ja linnoittautuu paikkaan johon ylläripylläri hyökkää jostain raosta zombeja (rako on joko unohtunut tukkia tai joku pösilä avaa sen) ja normien kadottua todetaan "pahin peto ihmiselle on toinen ihminen".

The Walking Deadin sarjakuvaversio noudattaa tuota kaavaa, mutta olihan siinä puolensa. Piirrosjälki on pääosin OK, samoin hahmot ovat aika kiinnostavia. Harmi vain että kirjastosta saa vain hajakappaleita (suomeksi osat 1 ja 2, englanniksi osa 5).

Tämän kokoelman jutut luki yhdessä illassa, pääosin ne olivat ennalta-arvattavia. Taiteen taso ei vakuuttanut. Ainoa pidempi (150 s) tarina “Dead Eyes Open” oli aika hyvä, sillä siinä zombit eivät olleetkaan aivoa syöviä hirviöitä vaan yhä ihmisiä. "Palanneita" aletaan kuitenkin sortamaan natsihallinnon menetelmin ja "palaavien" herättämät oikeustieteelliset kysymykset ovat hupaisia.

Palautin opuksen heti seuraavana päivänä. Samalla muut "Mammoth bookit" saavat jäädä lainaamatta ja ostamatta. Olen nähnyt mm. Vietnamin sodasta kertovan paksun teoksen sekä sotasarjakuvista ylipäätään tehdyn. Jos ovat samaa tasoa kuin tämä, en haaskaa aikaani.

Samalla saa The Walking Dead -DVD:kin jäädä ostamatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti