Artikkelilistaus 2013: to do

Tällä hetkellä työn alla on koulutehtävien lisäksi kirja-arvostelu Espanjan sisällissodan tasavaltalaisten arkeologisista ekshumaatioista kertova Exhuming Loss. Arvostelu tulee vuoden 2013 ensimmäiseen Muinaistutkijaan (1 / 2013).

Vuosien varrella on kertynyt artikkelinaiheita, joita ei ole ehtinyt työstää. Syyllisyys kalvaa parinkin suhteen, kun henkilökunta kannusti kirjoittamaan. Pitäisi vain ottaa yhteys lehteen ja saada deadline, niin onnistuisi tekemään!

Toivon mukaan hyvä lukija ei anasta aihetta, avoimesti kun koetan tiedettä jakaa.

Ainakin seuraavista aiheista pitäisi kirjoittaa:

Lappeenrannan taistelu 1741 ja Lappeenrannan kaivaushistoria. 

Tein aiheesta laudaturseminaarin arkeologiaan. Kävin läpi hirmu pinkan vanhoja sanomalehtiartikkeleita etsiäkseni luurankolöytöjä Lappeenrannasta rakennustöiden yhteydessä. Taistelussa kaatuneet nimittäin haudattiin yleensä niille sijoilleen maastoon, ja Lappeenrannan kaupunki laajeni sittemmin linnoituksesta näiden hautausten päälle.

Ongelmia tuotti myös Lappeenrannan hautausmaahistoria, sillä kaupunkilaisten (käytännössä linnoitus ja pieni esikaupunkialue) lisäksi Lappeen pitäjän väkeä haudattiin kaupunkiin. Lappeelaiset valittivat kaupunkilaisten saavan parhaat hautapaikat, sillä lappeelalet joutuivat hautaamaan samoihin hautoihin 5 - 10 vuoden välein.

Kävin myös läpi Kansallismuseon topografista arkistoa ja esinearkistoa.

Suunnittelen tätä Journal of Conflict Archaeologyyn.

Vertikaalikonfliktiarkeologia

Nimi kuulostaa kikkailulta, mutta ideana on artikkeli rakennusten seiniin, kallioihin tai muihin vastaaviin pystypintoihin osuneista ammusten, sirpaleiden tai muiden vastaavien jäljistä.

Turun kaupungin rakennusten seinässä on talvisodan pommitusten aikaisia jälkiä, joista Eerikinkadulla olevat saivat taannoin uuden muistolaatan. Samoin Helsingissä on runsaasti jälkiä eri rakennuksissa sekä mm. Kolmen sepän patsaassa, ja Tampereella on sisällissodan aikaisia jälkiä rakennuksissa ja muistomerkeissä.

Forensisen arkeologian historiikki

Forensinen eli oikeustieteellinen arkeologia pitäisi ottaa tutkittavaksi. Pidin aiheesta esitelmän kurssilla muutamia vuosia sitten, ja pidin sen myös Helsingin arkeologian opiskelijoiden Varjopäivillä, sekä Salon kansalaisopistossa. Pitäisi vain purkaa powerpontti kirjalliseen muotoon ja tonkia pari teosta.

Mieltä kirveli, kun huomasin tämän uutukaisen:

Pakkohan tuo olisi ottaa mukaan artikkeliin! Kirvely syntyi hinnasta. Adlibriksessakin suolainen hinta köyhälle tutkijalle. Teoksen voisi arvostella johonkin Muinaistutkijaan ja toivoa ilmaiskappaletta?

Forensista arkeologiaa pitäisi Suomessa potkiskella hieman, katsokaahan FAFAAn, Suomen forensisen arkeologian ja osteologian seura ry.:n sivujen päivitysaktiivisuutta: http://www.helsinki.fi/~wperttol/fafaa/index.html.

Kummitukset merkityksen antajina

Joihinkin arkeologisiin kohteisiin liittyy kummitustarinoita. Luin erityisen kiinnostavan tarinan niinkin kummallisesta olennosta kuin "Patterin hengestä". Tarinassa mies oli nukahtanut vanhalle, sodan aikaiselle tykkipatterin paikalle. Yöllä hän heräsi kun "Patterin henki" (tonttu, haltija?) nykäisi tämän hereille ja tiuskaisi "Miten siinä kehtaat nukkua, tälle paikalle on kuollut ihmisiä!"

Tutkisin artikkelissa arkeologisia kohteita, joista kerrotaan kummitustarinoita tai joilla liikkuu muunlaisia henkiolentoja. Samalla voisi taulukoida, millaisiin paikkoihin nämä yleensä liitetään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista riittänee matskua.

AK-47

Kalašnikov materiaalisen kulttuurin ilmentäjänä on pitkään kiehtonut minua. Aseella on ollut valtava vaikutus sodankäyntiin ja materiaaliseen kulttuuriin. Jos sodankäyntiä tutkittaisiin tuhansien vuosien kuluttua maasta löytyvien hylsyjen perusteella, voisi tulkita maailmalla vaikuttaneen Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan levittäytyneen imperiumin.  

Kaksi materiaalisen kulttuurin ilmiötä kohtaavat...

Tätä levittäytymistä kuvaa hyvin Lord of Warin (hyvä elokuva muuten!) alkutekstien aikana pyörivä patruunan kulkeutuminen tehtailta meritse kehitysmaahan, missä se ladataan lippaaseen ja ammutaan lopulta nuorukaisen päähän:

Löysin myös kiehtovan artikkelin AK-47:n luotien alastulokulmista ja niiden aiheuttamista haavoista. Tällaiset vammat ovat hyvin yleisiä muun muassa arabimaissa, missä häissä ja muissa juhlissa riemuitaan ampumalla rynnäkkökiväärillä sarjoja ilmaan. Luoti tulee aina tietyssä kulmassa alas lakipisteestä, ja ihmiseen osuessaan ne aiheuttavat juuri tietynlaisia ampumahaavoja.

Kalashnikov Mosambikin lipussa.

AK-47:lla on myös vaikutusta populaarikulttuuriin, etenkin RAP-musiikkiin. Yhdysvalloissa Irakista palanneet sotilaat ovat tuoneet RAPpiin uusia sanoja, joihin kuuluu mm. "sappy". Sappy (SAPI) on yhä koostumukseltaan salainen kevlarin tapainen jalkaväen varusteisiin kuuluva keraaminen levy, joka ilmeisesti ensimmäisenä sotilaan henkkohtaisena suojana pysäyttää rynnäkkökiväärin luodin.

4th25:n kappaleessa "Live from Iraq" luetellaan runsaasti sotaa ympäröivää materiaalista kulttuuria (sanat täältä):

Mistä tulikin mieleen tämä lisäys vuoden 2013 lukulistaan:

 

Siis Aseiden ase: Kalašnikovin tarina  (C. J. Chivers). 2001