Vierailu Naantalissa

Kävin päiväseltään Naantalissa. Päivä oli hyvin kylmä ja tuulinen, joten piti pysyä liikkeessä. Kuyvat kertokoon kokemuksista:

Hautausmaalla

Tutkin aluksi pikaisesti kirkon hautausmaata etsiäkseni jääkärihautoja. Yhtään en löytänyt, mutta paikansin Mannerheim-ristin ritari Paavo Nuotion haudan:

Hautausmaan Pro patria ja veteraanikivet olivat myös näkemisen arvoisia:

Pro patria

Hautausmaalla oli myös Flemingien suvun jäseniä. Kuvassa vapaaherra Otto Flemingin kivi.

Vanhaakaupunkia

Vanhakaupunki on häkellyttävän upea, vaikka ei ollutkaan kesä. Samoin kiertelin satamassa, joka oli aika hiljainen. Muumien taikatalvesta huolimatta kaduilla sai kävellä rauhassa (sään vuoksi, tod. näk.) mikä helpotti valokuvaamista.

Tuore seinäkirjoitus kirkon edessä olevassa näköalatornissa viime ystävänpäivältä.

Satamaa.

Hauska talo...

... ja siitä pakollinen RetroCamera-kuva.

Kultaranta.

Muumimaailmahan se siellä!

Pikkiriikkinen ovi, jonka edessä hiekkavana. Voisi luulla pienen muumihahmon asuvan tuolla ja huolehtivan hiekoituksesta!

Vanha Lottakahvilan sijainti oli hauska bongaus. Kahvilatoiminta oli järjestölle merkittävä tulonlähde. Näistäkään ei ole pahemmin kirjoitettu Lukkarisen perusteosta lukuun ottamatta. Muutamia hajamainontoja on paikallishistorioissa.

Komeaa vanhaakaupunkia.

 Olen viime aikoina nähnyt tavallista enemmän näitä posliinikoiria. Ne "kulkevat" aina pareittain. Pitäisiköhän hankkia omat?

Posliinikoira. Pari lienee nurkan takana.

Hilpeä aitaratkaisu Mannerheiminkadulla.

Kirjastossa

Pienemmän kaupungin tai paikkakunnan kirjaston poistokirjahylly on aina kohtalokas. Naantalin kirjasto oli oikein mukava, ja poistokirjahyllyllä tuli nielaistua. Tällä kertaa mukaan tarrautui Topeliuksen Talvi-iltain tarinoita neliosaisena ja Sota ja Rauha myös neljänä osana. Samoin ostin Ian Carrin kirjoittaman Miles Davisin elämäkerran. Sanomattakin selvää, että piti ostaa myös Vaskikirjasto-kassi, että ostokset saisi kannettua kotiinkin!

Tove Jansson -näyttelyä kirjastossa.

Saaristonäkymiä

Rannassa tuulen ulinaa kuunnellessa saattoi taas lumoutua saariston rauhasta.

Takaisin tullessa oli monen monta mutkaa bussiaikataulujen kanssa. Miten voi olla mahdollista, että 10 minuutin välein lähteviä busseja ei osu kohdalle 25 minuutin sisällä ainuttakaan?