lauantai 11. huhtikuuta 2015

Viimeinen päivä Orivedellä

Lopuksi vielä pari kuoppaa ja kuoppien täyttö. Sai huhkia tosissaan, kun mätti maata kahteen koeojaan ja useampaan kuoppaan. Talven jäljiltä on selvästi heikentyneet lihakset, auh...

Aloita työpäiväsi hymyllä! Tässä tapauksessa tosin työpaikka aloitti päivän hymyllä, kun kollega viereisessä ruudussa kaivoi esiin kunnon alaleukairvistyksen (kuvassa kello kahdessatoista).

Kaivoin mäen laelle harvinaisen turhan kuopan, jossa risteytyi ainakin neljän männyn juuret. Hajoitin isot juurisakset niihin, joten piti hakea kirves. Tulos kun pohjamaahan pääsi: odotetusti ei mitään.

Arkeologien ja metallinpaljastinharrastajien vakiolöytö ALKOn korkki löytyi nyt myös pullon kera metsiköstä. Pullossa oli vielä tislettä pohjalla, mutta niin yllytyshullu en ole että olisin kokeillut!

Huomasin kuoppani vieressä kiviä säännöllisessä kaaressa ja hieman turvetta raaputeltuani löysin ilmeisesti vanhan nuotionpohjan. Halkaisija n. 80 cm. Nuori kohde, mutta ihan hauska bongaus.

Lopulta tuli lähtö mukavasta Orivedestä. Mukava kaupunki, lounaspaikoissa parhaat mahdolliset Oiva-raportit ja hauska kirjakauppa. Opistokin oli näkemisen arvoinen.

Saunoin keskiviikkona musiikkikurssilaisten kanssa juoden Pyynikin käsityöläispanimon pihlajanmarjaolutta. Sauna, olut ja inttimuistot yhdistivät - kuten lähes aina Suomessa -  sangen kirjavaa miesporukkaa, kun yritettiin muistaa missä saapumiserässä ja varuskunnassa olikaan se ja se onnettomuus ja missä kasarmissa olikaan se ja se juttu. Suomalaisuus on jännä juttu.

Mikä olikaan perjantaina viimeinen havainto ennen kuin kaasutimme tiehemme?

Piereskelevä lehmä jäi viimeiseksi kuvaksi tältä reissulta...

Ensi viikossa Sastamalaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti