Tämä 100 kirjaa vuodessa projektini lähti kyllä lapasesta. Hankin tilin GoodReadsista, ja laskuri blogini sivupaneelissa antaa ymmärtää miten olen pysynyt lukutahdissa. Eilen sain napattua kiinni tavoitteeseen, eli eilen piti olla luettuna 43 kirjaa (karkeasti siis pitäisi lukea kirja / 3,65 päivää). Viimeisen kahden viikon aikana olen lukenut keskimäärin kirjan päivässä.
Karjalan kannakselle pistäytymisen aikoihin tuo kapeikko luettujen ja päämäärän välillä levisi kahdeksaan kirjaan. Ankaralla lukemisella sain sen kavennettua aluksi neljään, missä se oli aloittaessani Goodreadsissa maaliskuussa. Siitä se sinnikkäällä lukemisella kapeni hyvää tahtia.
Luen päivisin nojatuolissa romaania tai tietokirjaa, yritän käydä kirjastossa päivittäin ja lukea siellä tunnin verran nojatuolissa jotain tietokirjaa ja luen vielä kevyttä kirjallisuutta ennen nukkumaanmenoa.
Kun nyt ankara lama uhkaa, niin pitäisi tehdä kirjastoista 24/7 auki olevia laitoksia eikä supistaa kirjastoverkkoa ja aukioloaikoja. Kun kannakselta palattuani tartuin lukuhaasteeseen tosissani, oluen juonti väheni melkoisesti. Paitsi nyt tätä kirjoittaessani luon Lapin Kultaa [ei mainos] tämän haasteen takia eli
...asiaan, eli siihen lapasesta lähtemiseen
Areenassa oli elokuva Lampaansyöjät jokin aika sitten katsottavissa. Elokuva jäi katsomatta ja keskustelimme siitä taannoin kaverini kanssa. Tunnustin, etten ollut lukenut Veikko Huovisen alkuperäistä kirjaakaan, joka jopa löytyy omasta hyllystäni, muistaakseni haminalaisesta lähetystorilta ostettuna. No, tartuin eilen haasteeseen ja nyt
ON NÄLKÄ KOLMEN MINUUTIN VÄLEIN! Huovinen kirjoittaa ruoista ja juomista niin, että oli pakko jättää kirja nojatuoliin ja painua Martin Grillille hakemaan ranskanperunoita ja lähikaupasta nimenomaan Lapin Kultaa, kun Valtteri ja Sepe keskustelevat siitä kirjan alussa. Laitoin kaverilleni "kiitosviestin" kirjasuosituksesta, jahka saan Huovisen loppuun niin lienen lihonut kymmenen kiloa tällä menolla. Vastausviestissä kaveri lupasi lainata elokuvan, jos sitä ei ilmesty uudestaan Areenaan.
Parikin kirjaa on saanut minut ravaamaan edestakaisin kaupunkia, joten eiköhän vilkaista lyhyesti haastetta eli 100 KIRJAA. Koska olen laiska, en laita nyt ISBN-numeroita tai julkaisuvuotta. Klikatkaa lukuhaastettani oikeassa palkissa, niin saatte kirjan selville. Osaan minun piti laatia itse tietueet, koska kirjaa ei löytynyt GoodReadsista.
100 kirjaa
# 17 Oksanen, Eki. Summan miehet.
Valitettavasti kirjoittaja luki Tuntemattoman Sotilaan ja erehtyi pitämään sitä mallina sille, miten sotahistoriaa pitäisi kirjoittaa. Sinänsä kiinnostava kirja, jos ei anna tyylin haitata.
# 18 Boylston, Helen. Carola, teatterityttö.
Kyllä, tyttökirja! Luin tätä ääneen paremmalle puoliskolle iltaisin, kun hän ompeli/neuloi/kutoi. Raavaasta uroksesta oli kiinnostavaa lukea naisyleisölle suunnattua kirjaa, joka oli vieläpä hyvin kirjoitettu. Oppipahan taas yhdenlaista tarinan kuljetusta.
# 19 Lachman, Gary. Aleister Crowley - Suuren Pedon elämä ja teot.
Tämä oli juuri tullut kauppoihin ja minulla taisi olla mahdollisuus ostaa se pienellä alella. Crowleyhyn törmää sen verta usein populaarikulttuurissa, että olin utelias. Hunter S. Thompsonin sekoiluihin verrattavia juttuja viihteellisesti kirjoitettuna. Ehdottomasti lukemisen arvoinen elämäkerta.
# 20 Boylston, Helen. Carola kesäteatterissa.
Sama tarkoitus kuin #18. Kyllähän sitä Orchidia oikeasti jänskäsi, että miten käy Miken ja Carolan!
# 21 Tarkki, Uuno. Miksi menetimme Viipurin? Mitä todella tapahtui Viipurissa 20.6.1944?
Paras kuvaus Viipurin tapahtumista ja menettämisestä kesällä 1944, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Mikään myöhempi kirja ei ole tuonut mitään uutta esille verrattuna tähän, vaikka Tarkki tunnustaakin tutkittavaa riittävän.
Sivumaininta: Ohto Mannisen 2014 kirjoittama teos aiheesta palasi lentäen kirjastoon, se oli niin surkeasti kirjoitettu opus että jätin suosiolla kesken.
# 22 Sorko, Kimmo. Suvannon salpa : Wartiovaaran rykmentti JR 29/20 ja Merenheimon patteristo III/KTR 10/7 talvisodan Sakkolan puolustuslohkolla 1939-40.
Tämä oli yksi kirjoista, jotka luin kokonaan valmistautuessani Karjalan matkaan. Teos yllätti positiivisesti. Erittäin hyvin kirjoitettu ja monipuolinen teos Sakkolan taisteluista talvisodassa. Jos aihe yhtään kiinnostaa, kirja kannattaa ostaa omaksi. Todella hyvä kuvaus Keljan taisteluista joulukuussa 1939. Mukaan liitetyt puhtaaksi kirjoitetut sotapäiväkirjat luin vain kursorisesti.
# 23 Kyrö, Tuomas. Mielensäpahoittaja.
Ollessani Hotelli Nukkumatissa kaveri huomautti kirjahyllyssä olevasta Mielensäpahoittajasta. Istahdin huoneeni kiikkustuoliin ja luin tämän nopeasti läpi, ja olen jo aiemmin siteerannutkin tätä blogikirjoituksessani. Erinomaisen hauska ja ennen kaikkea ajatuksia herättävä kirja.
# 24 Erho, Kaarlo. Summa sotamiehen silmin - Muistelmia raumalaiskomppanian vaiheista Summan ja Länsikannaksen sekä Viipurin puolustuksessa.
Tämä kirja on siinä mielessä harvinainen opus, että sen ensimmäinen painos ilmestyi toisella nimellä heti talvisodan jälkeen. Yleensä miehistön ja aliupseerien kirjoittamia kirjoja ilmestyi vasta 1980-luvulta alkaen, joten näin tuoreeltaan sodan jälkeen kirjoitettu kirja on melkoinen harvinaisuus.
Tämäkin kirja osoittautui yllätykseksi. Se oli hyvin kirjoitettu eikä siinä ole "Tuntemattoman Sotilaan syndroomaa".
# 25 Lappalainen, Niilo. Kuuterselkäkin murtui.
Hyvä klassikko VT-linjan murtumisesta.
# 26 Boylston, Helen. Älä hellitä, Carola!
Nyt sai jännätä nuoren näyttelijättären työnsaantivaikeuksia. Sympatiseeraan päähenkilöä suuresti!
# 27 Kyrö, Tuomas. Mielensäpahoittaja ja ruskea kastike.
Mielensäpahoittajan mainioita ajatuksia ruoasta. Olen samaa mieltä, kuuma peruna jolle voita päälle sulamaan ja hyppysellinen suolaa on verratonta herkkua!
# 28 Lappalainen, Niilo. Viipurinlahti kesällä 1944.
Kuten #25, klassikkoteos 1944 taisteluista. Pitäisikö mennä paraislaisia ivaamaan, kun heikäläisten tukikomppania kieltäytyi lähtemästä Teikariin avuksi? Meni sekin taistelu karjalaisilta ylitöiksi.
# 29 Thompson, Hunter S. Pelon valtakunta.
Legendaarisen gonzo-journalistin aatoksia. Fanaattisen hilpeä, kuvaus Thompsonista yllättämässä Jack Nickholsonia oli hysteerisen hauska. Päädyin lukemaan tämän keskusteltuani pitkään Sammakon Kirjakaupassa myyjän/kustantajan kanssa. Kuulemma keskusteli Kirjamessuilla pitkään Erkki Tuomiojan kanssa kirjasta. Kiitos lukuvinkistä!
# 30 Iltanen, Jussi. Viipurin karttakirja 1939.
Onko karttakirja fuskua tällaisessa kirjakamppailussa? Kirjassa on kyllä pitkät tekstiosuudet ja vanhan ajan mainoksia yms.
# 31 Norris, John. Early Gunpowder Artillery.
Tämän lukemisessa meni yllättävän pitkään. Kirja on erinomainen kuvaus tykistön kehityksestä ja synnystä ja käyttää paljon arkeologisia tutkimuksia aineistonaan. Kirjassa oli paljon minullekin uutta asiaa ja monen tykistöön liittyvän termin merkitys selvisi tästä kirjasta. Samojen valokuvien kerrättäminen välistä neljäänkin kertaan ärsytti suunnattomasti.
# 32 Nevakivi, Jukka. Apu jota ei annettu : länsivallat ja Suomen talvisota 1939-1940
Apu jota ei pyydetty -kirjan päivitetty versio. Etenkin Yhdysvaltojen toiminta talvisodan aikana on hyytävää luettavaa. Bensa, lentokoneet ja niiden varaosat ja muut tarvikkeet kulkivat Tyynenmeren yli Vladovostokin kautta suoraan Leningradin rintamalle puna-armeijalle samaan aikaan, kun Washingtonissa jeesusteltiin suomalaisille annettavan vain humanitaarisen avun kanssa. Suomalaisten kohtalo on ja tulee olemaan business as usual.
# 33 Boylston, Helen. Carola kiertueella
Kenties paras Carola-kirjoista, koska tämä avaa näyttelemistä ammatin näkökulmasta eniten. Hyvin kiehtovia pohdintoja Shakespearesta, muun muassa.
# 34. Jermo, Aake. Siiranmäen miehet.
Luin tämän joskus kauan sitten, joten oli syytäkin ottaa uudestaa lukuun. Olletikin, kun kävin paikan päällä. Kirja ei kestänyt uudelleenlukua, jotenkin jäi kuva että "Siiranmäen miehet" käsittää vain luutnantit ja Ehrnroothin. Jermon kirjoitustyylikään, joks maan mainiossa Kun kansa eli kortilla -teoksessa oli herkullisimmillaan, ei sytytä.
# 35 Herbert, Frank. Dyyni. Ensimmäinen osa: dyyni.
Tälle kirjalle oli erikoisempi syy lukea. Fatboy Slimin legendaarisessa Weapon of Choisessa (jonka musiikkivideossa Christopher Walken tanssii uskomattoman taitavasti) lauletaan "walk without rhytm / and it won't attract the worm". Lausehan on peräisin Dyynistä, missä askelten rytmi houkuttelee jättimäisiä hiekkamatoja.
No, monen mutkan kautta sain kuin sainkin kirja luettavaksi kirjaston varastosta. Ja onhan se klassikkomaineensa ansainnut, todella hyvä kirja! Kiitos, sir Walken!
# 36 Gaslini, Giorgia. Thelonious Monk.
Teoreettisia ja historiallisia näkökulmia jazzin legendaan. Avasivat uusia katsantoja Monkiin.
# 37 Tuuri, Antti. Uusi Jerusalem.
En ole ennen lukenut Antti Tuuria, joten Siirtolaisuusinstituutin kokemusten jälkeen kaunokirjallinen näkökulma aiheeseen oli tervetullut. Tuurin tyyli löi heti läpi ja en ollut laskea kirjaa käsistäni. Erinomainen kirjailija!
# 38 Herbert, Frank. Dyyni - Toinen osa: Muad'Dib.
Dyyniin jäi koukkuun kuten Antti Tuuriin. Toinen osa tuli luetuksi yhdessä illassa, niin koukuttavaa kamaa.
# 39 Herbert, Frank. Dyyni - Kolmas osa: Profeetta.
Toinen osa lentää ilmassa ja sillä aikaa kolmas osa napataan lattialta lukupinosta syliin ja ensimmäinen sivu auki. Jännitystä riitti niin, että tämä tuli luettua ennätysajassa. Tähän päättyi hieman pidempi lukuputki, jonka jälkeen pysyin tuskin pystyssä kirjahuumaantuneisuudestani.
# 40 Tuuri, Antti. Kylmien kyytimies.
Tuuri kirjoitti hyvän kirjan Tampereen taisteluista. Tosin valkoisen puolen demonisointi hieman tökkii, muistaakseni valkoiset eivät viimeisimmän tutkimuksen mukaan teloittaneet naisia Tampereella.
# 41 Heikka, Taneli & Bosberg, Katja. Lumedemokratia.
Lueskelin tätä kirjaa yhteiskunnallisena kirjana pääkirjastossa, tavoitteenanihan on lukea useasta eri kategoriasta/genrestä kirjallisuutta. Suosittelen lukemaan tämän kirjan reportaasina lähimenneisyydestämme, ennen kaikkea yhä vaikuttavista eturivin poliitikoistamme. Siinä luetellaan herkullisella tavalla poliitikkojen ja median edesottamuksia. Kirjan tyyli tosin saattaa ärsyttää ja se olisi kaivannut kypsyttelyä. Kirjasta löytyy nopealla verkkohaulla verrattain vähän ja väljästi kirjoitettuja arvosteluja. Lukekaa ennen seuraavia vaaleja, pyydän!
# 42 Tuuri, Antti. Pohjanmaa.
Tuurin pääteoksia. Edesottamukset pohjanmaalaisella tilalla 1970-luvun lopulla olivat jotenkin tuttuja useammankin tuntemani maanviljelyssuvun historioista. Erinomainen kirja.
# 43 Hodges, Michael. AK47: The Story Of The People's Gun.
Oletin lukevani syväluotaavaa kirjaa Kalashnikovin luomasta kulttuurista, sen sijaan päädyin lueskelemaan jenkin matkakirjaa. Muutamia hyviä huomioita ja kattava kuvaus 1900-luvun jälkipuoliskon taistelutantereista mutta muuten suht turha kirja. "Viihteellistä" luettavaa, jos verisiä kohtauksia tietokirjan seassa ei lasketa.
Ja nyt siis luvussa Veikko Huovisen Lampaansyöjät.
Huomasin muuten, että AdLibris on alkanut tarjota linkkejä blogeihin, joissa kirja mainitaan. Löysin parikin kirjoitustani sieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti