Suomen sotahistoriasta on hyvin vähän pelejä. Tämä on yllättävää, sillä aiheita kyllä riittäisi. Ainoa lienee pari vuotta sitten julkaistu kehnohko venäläinen talvisotapeli.
Toinen maailmansota on muilta osin taivutettu moneen peliin, muutaman esimerkin mainitakseni Call of Duty, Medal of Honor ja Battlefieldit. Yksi vaikuttavimmista pelikokemuksista on ollut Call of Dutyssa pelihetket Stalingradissa, kun pelaaja saa yhä kranaatiniskusta tärisevänä käsiin laiturilla joen ylittämisen jälkeen patruunakamman ja ohjeen "Saat kiväärin sitten sellaiselta, joka on kuollut". Parasta on kuitenkin Company of Heroesin pelaaminen, jossa pelimekaniikka ja toteutus on oivallista.
Legendaariseen Steel Panthersiin kuuluu muutama kenttä talvisodan taisteluista ja samoin tietysti pelin vapaasti generoituvassa kentässä voi olla suomalaisten puolella. Talvisota tosin ei onnistu, sillä peli ei anna oletusarvoisesti pelaajalle lainkaan resursseja! Se nimittäin laskee syötetyn ajankohdan, pelaajan aseman (puolustus, hyökkäys ja molemminpuolinen eteneminen) ja osapuolen perusteella pelaajan resurssit, joilla voi hankkia joukkoja käyttöönsä. Esimerkiksi kesäkuulla 1944 ja liittoutuneilla pääsee kokeilemaan Normandian maihinnousua. Talvisodan kuukaudet antavat suomalaisena pelaavalle vain pari pistettä, joilla ei saa edes piikkilankariviä. Jatkosodan puolustustaistelussa saa jo enemmän amissioonia.
Mutta missä ovat suomalaiset pelinkehittäjät? Talvisota taipuisi vaikka aiemmassa kirjoituksessa mainitsemaani tornipuolustuspelimuotoon mobiilipeliksi.
Erinomaisesti kirjoitettavan 3D-toimintapelin saisi kaukopartioista. Ideana ei aina olisi teurastaa vihollisia räiskimispelimalliin, vaan esimerkiksi käydä tutkimassa tietä X. Vihollislinjan ylittämisestä saisi kauhupeleistä lainaamalla adrenaliinintäytteisen kokemuksen, kun hahmo reagoisi esimerkiksi näkökentän sumenemisella tai tärinällä paljastumisen uhatessa. Linjan ylityksen jälkeen tulisi kiire tielle, tarkkailla sitä kiikareilla tietyiltä sektoreilta ja sitten palata takaisin. Radistina pelaaminen voisi myös olla mielenkiintoista, ja salakoodien purkamiseen ja lähettämiseen saisi varmasti kehitettyä hauskan älypelimekaniikan.
Vuodesta 1944 saisi toki jo perinteisempää korkkarimeininkiä peleihin. Täydennystä Ilomantsin taisteluihin tuovan venäläiskolonnan pysäyttäminen tai Matti-partiot Kannaksella olisivat myös jänniä pelikokemuksina.
Pelejä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti