Arkeologimme museologien seurassa Tukholmassa – Södermalm ja Gamla Stan

Tämä juttu tulee nyt pahasti viiveellä, ja suunnitelmistani poiketen esitän sen pääasiassa valokuvin:

 

Omituiset seikkailut Ruotsin pääkaupungissa

Viimeinkin loma. Siitä on kohta kolme vuotta kun oikeasti olen ollut lomailemassa ja neljä vuotta kun olen ollut ulkomailla. Kun vuoden alkupuolella tarjottiin halpaa opiskelijajärjestömatkaa Tukholmaan, olin heti lähdössä kun rahatilanne varmistui riittävän vakaaksi. Minä sain  palkkaa ja parempi puolisko palkkion käännöstyöstään. Siispä ansaituille lomalle!

Tavoitteena oli nimenomaan rentoutua kaikesta ja nauttia uusista kohteista uudessa kaupungissa. Viimeksi olin Tukholmassa yli seitsemän vuotta sitten, ja silloin pistäydyin katsomassa Vasa-laivaa ja Armémuseeta. Nyt lähtökohdaksi valikoitui hostellimme Accon sijainnin perusteella Södermalm lauantaiksi, kun muut museologit ja matkalle mukaan tulleet olivat käymässä Vasa-laivalla. Sunnuntaina taas vuorossa olisi Gamlastad, vanhakaupunki.

Vierailukohteet valikoituivat paremman puoliskon lainaaman Fynda! kirjan perusteella, josta löytyi hyvien vintage-puotien sijainteja. Kartta katsomalla löysi helposti sopivat kirkot ja kohteet vapaasti vierailtaviksi. Lisämausteena Helsingin Sanomat suositteli 30 kahvilaa Tukholmassa, joista poimimme useita mahdollisuuksia.

Perjantai - ilmaisia lounaita taitaa olla olemassa

Aamulla varhain alkoi talsinta kohti Turun Silja Linen -terminaalia – siis bussipysäkille ja ykköslinjalla perille. Joimme tölkkikahvit ja söimme eväät terminaalissa, ja suureksi kauhuksemme totesimme samalle laivalle nousevan jääkiekon nappulaliigalaisia (taisivat olla Porin Ässistä).

Laivamatkasta muutama maininta. Emme halunneet buffettiin, vaan tuumimme listojen perusteella a la cartén riittävän. Ikävänä yllätyksenä nämä aukesivat vasta useita tunteja buffetin jälkeen, ja kala- ja äyriäisravintolassa (katkaravut ja risteilyalukset kuuluvat aina yhteen minun repertuaarissani!) saimme viimeinkin herkullista ruokaa. Tilattuani laskun sain poikkeuksellisen korttilaitteen: siihen piti heti näpytellä PIN ilman, että näki summaa. Kuinka ollakkaan, kun olin painanut vihreää näytöllä vilahti tuplasumma siitä mitä olin tilannut!

Kun tarjoilija toi kuitin, alkoi asian setvittely. Olin saanut paremman puoliskon kanssa naapuripöydän laskun. Sen selvittelyssä meni melkein 20 minuuttia, mutta lopulta summa palautui minulle ja sain kuulla, että ruokailu meni kapteenin piikkiin. Kiitos Silja Line! Vilkaisu kotona matkan jälkeen osoitti, että rahat todella olivat palautuneet.

Tulevat jääkiekkotoivomme osoittivat Suomen nuorison erinomaisuuden juoksemalla pitkin käytäviä meuhkaamassa. Olivat olevinaan niin kovaa sakkia ja aikamiähiä, että kärttyisyyden sijaan enemmän hymyilytti. Kun poikalauma suunnisti laivan tax free kemikalioon, aloimme arvuuttelemaan, olivatko he ostamassa elämän ensimmäisiä partavesiä vai äidille tuliaisia. Itse kyynikkona arvelin, että pojat tahtoivat käsiinsä mahdollisimman alkoholipitoista hajuvettä vetääkseen ruusuvesikännit.

Asuintiloissa pojat huvittelivat koputtelemalla ihmisten oviin ja juoksemalla nurkan taakse hihittelemään. Museionin tytöt saivat pojat lopettamaan karjumalla oven läpi "ME TIEDETÄÄN MISSÄ HYTISSÄ TEIDÄN VALMENTAJANNE ON! JOS EI LOPU NIIN MENEMME HÄNEN JUTTUSILLEEN!"  Loppui koputtelu.

Perillä Tukholmassa olimme kello kuuden aikaan illalla. Tätä ennen pääsimme ihastelemaan satojen saarien lisäksi Maarianhaminaa. Kaunis menomatka. Tunnelmaa kohotti vielä peli Settlers of Catania, josta on tulossa hyvää vauhtia yksi suosikkilautapeleistäni.

Terminaalissa ulos ja etsimään tietä metrolle. Pienen harhailun ja metroasemalla sekoilun jälkeen (hiton sekava lippusysteemi eikä oma surkea kielitaito edesauttanut asiaa yhtään) matka kohti Södermalmia alkoi. Acco-hostellissa sain puolisoni kanssa kahdestaan neljän hengen huoneen, sillä kaksi museologia oli lutikkapelon vallassa toisaalla. Tutkin huoneen tarkkaan ja asettelin laventelia sinne tänne, eikä kaikista huhuista huolimatta näkynyt ötökän ötökkää. Nukkumaan saattoi käydä rauhassa.

Lauantai

 

Aamu alkoi pikaisella kroppasyynillä lutikanpuremien varalta. Onneksi asemasotaa tutkineena tiesin lutikoista yhtä sun toista, eikä niistä näkynyt merkkejäkään. Varmuuden varalta vaatteet ja matkalaukut oli laitettu muovipusseihin. Pukeutumisen ja aamutoimien jälkeen kohti ensimmäistä etappia, kahvila Copacabanaa. Yllätykseksemme kahvila oli kuin Turun kirjakahvila. Kupit olivat kaikki erilaisia ja tunnelma ja sisustus hyvin samanlainen – siis erinomainen! Otin paahtoleipää tuorejuustolla ja marjahillolla sekä kupposen kahvia, ja hyvää teki sekä oli oikein herkullista. Olin valmis Tukholmanvalloitukseen! Tai, no ainakin Södermalmin.

Copacabanasta tullessa piti ottaa kuva raamatullisesta Abraham Grillistä.

Muut museologit suuntasivat kohti Vasa-laivaa, jota kohtaan ei nyt ollut erityistä intoa. Niinpä tutkimme Södermalmia, joka oli minulle kokonaan uusi pala Tukholmaa. Aloitimme kulkemalla pitkin Honrsgatania ja etenimme kohti kaakkoa.

Beyond Retro -myymälästä.

Yleishuomiona kaupoista verrattuna suomalaisiin vintage-myymälöihin Tukholmassa oli melkoinen hintaero. Tyydyin katselemaan ja sovittamaan yksiä kenkiä, jotka tosin olivat liian pienet mutta näyttävät. 

Ehdottomana matkan ostoskohokohtana löysin kahdesta etsimästäni teoksesta toisen. Keräilen Ruotsin armeijan ruoturykmenttien historiikkeja, sillä niistä löytyy usein arvokasta tietoa ruotsalaisten vaiheista Suomessa käydyistä sodista. Nyt haaviin jäi Kungl Södermanlands regemente under 350 år. Se on yksi parhaiten toimitetuista historiikeista, mitä Ruotsissa on aiheesta tehty.

Majoittuessaan Suomeen hattujen sodan alla rykmentit laativat luettelot kaikista majoitusalueella pitäjässä olleista rakennuksista, myllyistä, aitoista yms. Erittäin hyödyllistä tietoa siis! Södermanlandilaiset olivat Järvelässä, eli jos haluaa tietoa rakennuskannasta vuodelta 1741 niin rykmentit asiakirjat auttanevat asiaan.

Katarina kyrka 

 

Södermalmilla riitti ihmeteltävää, ja ihmeellisin paikka mielestäni oli kaunis Katarinan kirkon puisto.

Kirkko oli kaunis.

Upea kirkkopuisto ja hautausmaa.

Kummallisin näky koko matkalla: hautakiven taakse piirretty Horuksen silmä.

Puistoa.

Graffitien kuvaaminen on kivaa.

Retroilua, kaupunkia ja Fotografiska

Pelastusarmeijaa retrokaupassa?

Retrokaupasta.

Turkua Tukholmassa? Dynamon mainos.

Desing kysy, myy, vaihda, ostetaan -palsta.

Oivaltava mainos!

Hienot kupariovet.

Taas hautausmaalla.

Pääsiäispupuja.

Hautausmaalla lauloi mustarastas.

Illaksi menimme valokuvataiteen museoon Fotografiskaan. Paikalle houkutti myöhäinen aukioloaika ja kiinnostavat WEB-sivut.

Käynti oli mahtava. Suosittelen Fotografiskaa, siellä olleet valokuvanäyttelyt olivat äärettömän vaikuttava kokemus. Asiansa osaava opas toi paljon lisää valokuvanäyttelyyn, ja yläkerrassa on ravintola ja baari, joka on myöhään yöhön asti auki.

Fotografiska.

Ostin museokaupasta kameran objektiivia muistuttavan termosmukin, jolla olen onnistunut hämmentämään lukuisia ihmisiä. Kuva tulossa myöhemmin.

Fotografiskan jälkeen Bishops Arms- kapakkaan.

Illalla kävi hilpeitä, kun lutikkapelkoiset museologituttumme olivat kirjautuneet omaan hostelliinsa. Yömyöhään oveemme koputettiin, kaverini antoi minulle kännykän ja sieltä kuului:

"Tässä paikassa mihin me aiottiin onkin lutikoita. Oliko teillä siis siellä vielä kaksi vuodetta vapaana?"

Ennen kollegojen laskemista sisään 15 minuuttia myöhemmin ojensin heille ovesta jätesäkkirullan ja pussin laventelia.

Viimeisenä päivänä vanhaan kaupunkiin

Viimeisenä päivänä vuorossa oli käynti Kuninkaanlinnassa ja pyörähtelyä vanhassa kaupungissa. Kahvilan löytäminen palmusunnuntaina oli yllättävän vaikeaa. Kaikki suositellut olivat kiinni aamusta, mutta Eerikinkahvila osoittautui mukavaksi, vaikka ei ollutkaan listalla.

Hieno idea: tekstikaappauksia Tukholmasta kertovista kirjoista kylteissä.

Kohti vanhaa kaupunkia.

Mitä helv-! Antiikkiliikkeen näyteikkunassa oli kivikirves (tai kopio sellaisesta), jossa oli museon kokoeolmanumero.

Kuninkaanlinnan edessä oli härski leijona. Tuli vanha kissameemi mieleen: "Look at my balls! LOOK AT THEM!" Infantiilia huumorintajua, sanoisi professori.

Hilpeä "betonipossu" kuninkaanlinnan luona

Kuninkaanlinna oli hienoinen pettymys. Linnamuseo sen alla oli paljon kiinnostavampi kohde.

Tukholman vanhankaupungin Indiskassa oli nerokas idea: myymälän yhteydessä on ravintola, jossa ruoka tarjoillaan Indiskan astioista. Herkullista ja markkinoivaa!

Ravintolan rekvisiittana olevat intialaiset elokuvajulisteet herättivät tahatonta komiikkaa.

Lisää Bollywoodia.

Vanhasta kaupungista löytyi paljon kuvattavaa, tässä parhaat palat. Saksalaisessa kirkossa vierähti useita tunteja. Suosittelen käyntiä.

Kukkuluuruu! Bongaatteko, mikä näky pysäytti vanhassa kaupungissa?

Design-linnunruokinta-automaatti. Mistä voisi ostaa?

Satamaan kuljimme Södermalmin halki. Haimme vielä Krigsmuseetista matkamuistoja kotiin viemisiksi.

Lupasin viedä paremman puoliskon vihille tällaisella.

Sellainen Tukholmanreissu. Tapahtui paljon muutakin mainitsemisen arvoista, mutta niistä ehkä myöhemmin, kun kirjoitan tätä usean kuukauden viiveen jälkeen.