100 kirjaa - osa 8 eli LUETTU elikkä SE OLI SIINÄ!

Joulun alla sain toteutetuksi tuon sadan kirjan tavoitteen, ja olen jo mennyt ylikin: sain kuluneen vuoden aikana luettua 103 kirjaa. Tässä siis viimeiset 20. Osasta on sen verta aikaa, etten muista tarkemmin kirjaa kuin hyvä/huono akselilla.

# 80 Kerttula, Antti. Talvisodan summa 1939 - 1940. Kustaa Ala-Kailan muistelmat.

Huonosti toimitettu ja toteutettu teos. Malliesimerkki siitä, miksi sotahistoriallisten kirjojen tekemiseen tarvitaan muutakin kuin intoa. Ari Raunion teoksen karttojen käyttö sellaisenaan hipoo tekijänoikeusrikkomuksia.

# 81 Hämäläinen, Valde. Rivimiehenä talvisodan Summassa.

Täysin päinvastainen edelliseen verrattuna: erinomainen teos panssarintorjunnasta talvisodassa.

# 82 Lang, Maaria. Kuoleman aaria.

Hyvin, hyvin jännittävä dekkari iltalukemisiksi.

# 83 Valkonen, Markku. Ateljeena sotatanner - TK-piirtäjien sotaa.

Kiinnostava teos hyvillä teksteillä, ei siis vain kuvia. Lyhyt mutta hyvin perusteellinen katsaus aiheeseen.

# 84 Dobbs, Michael. House of Cards.

Seurasin ensin jenkkisarjaa (tuotantokaudet 1 & 2 katsottu) ja jäin siihen koukkuun. Kirja osoittautui vielä paremmaksi. Francis Urquhart on häkellyttävän hieno hahmo, tällaista pahuutta kohtaa kirjallisuudessa valitettavan harvoin. Sain molemmatjatko-osat Suomalaisen alesta: huomatkaa, ostin nämä Suomalaisesta Kirjakaupasta. Eli siis hyvin vaikutusvaltainen kirja, kun sai minut ylittämään Suurta Suomalaista Askartelukauppaa kohtaan tuntemani inhon.

# 85 Vennamo, Veikko & Väisänen, P. O. Jälleenrakennuksen ihme.

Kiinnostava ja monin paikoin humoristinen teos eturivin silminnäkijän kokemuksista sodan jälkeisistä vuosista. Vennamon asenne ja propagointi paistaa läpi liian räikeästi haitaten asiasisältöä. Suosittelen etenkin lukua "Ruotsalaisten pyhä maa".

# 86 Laitinen, Erkki (toim.). Tuloksia ja näkökulmia sodanjälkeisen asutustoiminnan tutkimuksesta.

Jyväskylässä 1990-luvun alussa pidetyn seminaarin esitelmät. Etenkin ansiokas artikkeli muolaalaisista kannattaa lukea.

# 87 Kulha, Keijo K. Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-1948.

Tärkeä tutkimus, joka kertoo paljon eri puolueiden ja väestöryhmien suhtautumisesta siirtoväen uudelleenasuttamiskysymykseen. Kuten Vennamon Jälleenrakennuksen ihmeessä, saa tämäkin virnuilemaan suomenruotsalaisten lausunnoille karjalaisista.

# 88 Helamaa, Erkki. 40-luku : korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen = 40-talet : korsurnas och återuppbyggandets årtionde.

Näyttelykatalogi, erittäin kiintoisa katsaus "förttitaalismiin". Suosittelen lämpimästi arkkitehtuurista ja korsuelämästä kiinnostuneille.

# 89 Jonasson, Jonas. Lukutaidoton joka osasi laskea.

Kirjoittaja tunnustaa puolittain itsekin matkivansa Arto Paasilinnaa. Kirjan idea on hauska ja suomennos toimii, mutta tarina junnaa monin paikoin.

# 90 Salo, Unto. Iso tammi: Lehvän taittajan tarina.

Kiehtova katsaus arkeologian historiaan yhden tekijän näkökulmasta. Säästää lukijan Salon muiden teosten lukemisen vaivalta, koska loppuosassa tiivistetään paljon keskeisiä tuloksia. Kirjoitin tästä aiemmin blogissa.

# 91 Arkeologi Janne Rantasen juhlakirja.

Ööh... kai itse toimittamani kirjan saa lisätä listaan? Tietysti minun piti lukea kaikki artikkelit jne. enkä olisi saanut tätä muuten GoodReadsiin. Annoin viisi tähteä siellä.

# 92 Korkiasaari, Jouni. Suomalaiset maailmalla.

Vanhahko mutta edelleen ajantasalla oleva katsaus suomalaisen siirtolaisuuden historiaan. Sisältää kaiken tarvittavan perustietojen etsimiseen. Teoksen saa PDF:nä Siirtolaisuusinstituutin sivuilta.

# 93 Tuuri, Antti. Rauta-antura.

Keskivertoa Tuuria Lapin sodasta. Kerronta on vähän väsynyttä.

# 94 Lamér, Inkeri. Raskas metalli. Suomalaiset laivanrakentajat Göteborgissa.

Kiehtovia kertomuksia suomalaisista laivanrakentajina Göteborgissa. Hyvin toimitettu ja kuvitettu teos. Entisten telakkaisten kertomukset ovat mielenkiintoista luettavaa.

# 95 Rintala, Paavo. Sissiluutnantti.

En olisi uskonut, mutta tämä kirja on yksinkertaisesti paskasti kirjoitettu. Ei sitä kannata kaunistella. Rintalalla on monia hyviä teoksia, mutta tämä ei ole sellainen. Kirja sytytti aikoinaan lottien huorittelulla kirjasodan, joten arvelin että teoksella olisi edes kaunokirjallisia ansioita koska sota edellyttää puolustajiakin. Ansioita ei ole. Selkeät asiavirheet (esim. asemasodasta puhuttiin vasta jatkosodan jälkeen, 1942-1944 käytettiin sanaa "puolustusvaihe") ja huono kerronta tekevät kirjasta lähinnä surkuhupaisan.

# 96 Siives, Suvi-Anne. Politiikan julkisivu.

Poliittisesti vanhentunut, mutta halusin kontrastia Vasemmistoliiton synnylle. Sen pariksi kirja sopiikin mainiosti. Siimeksen kirjallinen tyyli on erinomainen. Kirja auttoi ymmärtämään poliittista lähihistoriaa paljon paremmin.

# 97 Flink, Toivo. Pois nöyrän panta. Inkerin liitto 1922-1944

Hyvä ja nopeasti luettava kirja inkeriläisten vaiheista.

# 98 Sariola, Mauri. Laukausten hinta.

Lukemani painoksen alussa arvosteltiin hieman kirjaa, mutta minusta tämä oli mainio kirja. Hyvin kirjoitettu ja kerronnaltaan tenhoavasti kulkeva tarina. Pitänee lukea alkaneena vuotena lisää Sariolaa, tämä oli nimittäin ensimmäiseni.

# 99 Pratchett, Terry. Suuri ajomatka.

Onttujen ensimmäinen kirja. Taas kerran oivaltavaa Pratchettia. Ostoskeskuksen kokeminen uskonnollisena ilmiönä on nerokas oivallus.

# 100 Pratchett, Terry. Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät.

Yksi Pratchettin parhaita. Menehtyneen suurmiehen kunniaksi tämä lukematta jäänyt "nuori klassikko" sai olla listan sadas. Pratchett on yksinkertaisesti nerokas tajuamaan ihmisiä ja näiden luontoa.

Lukuvuoden lopuksi

Käsittelen yli menneet kolme kirjaa myöhemmin. Tässä listavalinnat:

PARAS KAUNOKIRJALLINEN KIRJA

Cook, Glen. Musta komppania.

Erinomainen suomennos, hyvät hahmot, poikkeuksellisen kiehtova fantasiamaailma ja kaipaamaani ihanaa raadollisuutta vailla tihkuvaa inhorealismia. Tilasin Adlibriksesta osat 1-3 eli omnibusin, koska haluan lukea lisää! LISÄÄ!

PARAS TIETOKIRJA

Kivimäki, Ville. Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945

Kerta kaikkiaan erinomainen ja hyvin toteutettu tutkimus aidosti uudesta aiheesta sotakirjallisuudessa. Kysein jo lukiolaisena psykologian opettajaltani, onko aiheesta tutkimusta. Nyt on, ja vieläpä erinomainen. Kivimäki on Finlandiansa ansainnut!

PAHIN PETTYMYS

Rintala, Paavo. Sissiluutnantti.

En olisi uskonut, että kirjasodan saa aikaiseksi näin huonolla kirjalla. Oletin todella paljon tämän kirjan kaunokirjalliselta arvolta, ja petyin raskaasti.

100 kirjaa osa 3

Kas niin, "luettu" -luettelo on täydentynyt ja rekisteröidyin GoodReadsiinkin luku-urakkani kanssa. Laitoin laskurin blogin sivupalkkiin, mutta se ei meinannut heti ilmestyä. HTML-koodista piti paikata yksi kohta manuaalisesti, mutta onneksi osasin!

Täydensin sivustolle lukemiani kirjoja, joita ei ollut vielä kirjattu GoodReadsin tietokantaan. Sinänsäkin palveluksia kulttuurille ja tiedonlevitykselle.

# 10 Lappalainen, Mirka. Pohjolan Leijona: Kustaa II Aadold ja Suomi 1611 - 1632

ISBN13: 9789522342423

Joululahjaksi anopilta saamani kirja osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi ja valaisevaksi opukseksi. Kirja on tehty hyvin perusteellisesti ja saihan se TietoFinlandiankin. Lappalaisen kirja Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa oli aikoinaan osa Suomen historian aineopintojani. Lappalainen on erittäin taitava kirjoittaja, jonka kirjoituksissa esiintyvä toisto ei häiritse. Pohjolan Leijonassa mainitaan tusinan kerta, että aatelisvalta voimistui Aadolfin aikana, Suomi ja Ruotsi olivat köyhiä ja 1600-luvun aateliset poikkesivat karskeista Kaarle IX:n ajan ratsusotilaista. Toisinaan toistot esiintyvät peräkkäisissä kappaleissa, mutta tämä ei todellakaan ärsytä eikä haittaa lukemista. Pikemminkin toistot korostavat näiden seikkojen merkitystä eri yhteyksissä.

# 11 Jones, Diana Wynne. Aarnikotkan vuosi. 2002.
ISBN: 951027187X

Derkinhovin mustan ruhtinaan toimiva jatko-osa.

# 12 Karlsson, Gösta & Vainio, Markku. Summan surmankorsu ja Miljoonalinnakkeen tuho (2004)
ISBN: 952917839

"Tavanomaiselta" veteraanimatrikkelilta vaikuttava ja klassikkoaiheesta tehty kirja yllätti. Veteraanihaastattelut on tehty poikkeuksellisen taitavasti ja kattavasti ja Surmankorsun ja Miljoonalinnakkeen vaiheet kartoitetaan hyvin. Surmankorsun tutkimus syksyllä 1941 vainajien löytämiseksi on selvästi ollut yksi Suomen historian ensimmäisistä konfliktiarkeologisista tutkimuksista. Pitää löytää lisää infoa tutkimuksista.

# 13 Raising Steam. Terry Pratchett.
ISBN: 0552170461

Vasta kirjailijan kuolema muistutti minua, että sain tämän luetuksi tammikuussa loppuun. Taattua Kiekkomaailmalaatua.

Poimintoja 13.3.

Eilen oli yksi masentavimmista päivistä pitkiin aikoihin, liittyi ilmeisesti perjantaihin ja 13. päivään. Kauniista säästä ilmassa oli ankeuden ja haikeuden yhdistelmää.

Terry Pratchettin kuolemasta:

Lähde: xkcd.com

" Uhrikivestä ja uhritolpasta":

Vaikuttaa todellakin siltä (vaikka onkin vain NYTistä tämä poiminta), että autoliikkeen tolpasta on tulossa rautakautista muinaisjäännöstä tärkeämpi ja arvostetumpi kohde:

http://nyt.fi/a1305937352445

Kun helsinkiläinen graafinen suunnittelija Antti Rita luki uutisen, hän kauhistui. Tolppa oli pelastettava. "Se on kulttuurihistoriallisesti tärkeä, ihmiset pitävät siitä. Se on jo noussut suositun maamerkin asemaan", Rita perustelee projektia.

 Koska meemeillä taistellaan, niin tein oman:

Kuvalähteet/kaapaukset: YLE.fi, nyt.fi, firstcovers.com 13.3.2015

Maailmasta tuli huomattavasti tylsempi paikka elää

Lähde: http://www.bbc.com/news/entertainment-arts-31858156

Lomalta selviydytty!

VR:n armoilla

Kas niin, takana kuusi päivää Joensuussa ja seitsemän + seitsemän tuntia VR:n täyteen sullotuissa junissa. Ainoastaan matkan loppuosa välillä Pasila-Turku illalla kello 23.08-01.02 oli väljää. Kirkkonummen jälkeen minun ja paremman puoliskoni lisäksi vaunussa oli vain yksi naikkonen jolla tietenkin oli sangen äänekäs ja pärskivä yskä sekä nuha. Ja hän oli melkein takanamme. Ei onneksi tainnut tarttua, mutta pitikin sattua!

VR oli ennakkolippujen (tilattu marraskuussa) ansiosta suhteellisen edullinen, ainakin opiskelijalippuja halvempi, mutta ikävä junassa on silti matkustaa. Matkalaukku piti paluumatkalla välillä Joensuu-Pasila sujauttaa jalkatilaan, mikä aiheutti mukavan kippuran ja selkäkipuja. Hattuhyllylle se ei mahtunut eikä matkalaukuille ollut tiloja lähettyvillä.

Mikä olisikaan mukavampaa kuin käyttää junamatka YLE Areenan tarjonnan katseluun? Ei onnistu! WLAN on junissa hidas tai sitten Areena pitää joka kymmenes sekunti lataustauon ja ilmoittaa aina välillä "Media ei ole saatavilla". Grrr!

Junassa Joensuu-Pasila mainostettiin uutta ja ihanaa Duetto-ravintolaa. Eipä ollut erityinen kokemus, koska juuri mitään ostettavaa ei ollut. Lappujen perusteella vanhaa leipä- ja mutusteluvalikoimaa oli supistettu entisestään.

Kirjallisuuskatsaus

Luin junamatkan Justin Brooken teosta Talvisodan kanarialinnut (1984). Se kertoo talvisodan ajan brittiläisistä vapaaehtoisista ja vaikka nämä eivät rintamalle päässeetkään, on kirja mielenkiinsoista luettavaa. Bongasin muun muassa uuden luodinreiän seinässä: Savonlinnassa harjoitelleen britin kivääri laukesi ja luoti upposi seinään. Luodinreikää alettiin kutsua "Ruupertin reiäksi" laukaisijan mukaan. Reikä tosin muurattiin myöhemmin umpeen ja nykyään sen kohdalla on ovi. Mutta mielenkiintoinen lisä kokoelmaani!

Joensuussa oli paljon lunta ja pakkasta, eikä ollut juurikaan aikaa lueskella. Hieman luin joululahjaksi saamaani Terry Pratchetin uutta Raising Steam -kirjaa. Kiehtovaa ja mukaansatempaavaa, kuten aina.

Sain joululahjaksi tavallista vähemmän kirjoja. Anopilta saamani TietoFinlandia-voittajan Pohjolan leijonan otan pian luvun alle.

Luki luki!

Synkkä yksinpuhelu etenee hiljakseen. Kiinnostavaa dokumentointia lehdistökeskustelusta Suomessa Saksan tappion häämöttäessä toden teolla 1943.

 

Pettymyksiä sarjakuvarintamalla

Otin taas muutaman sarjiksen pikalukuun. Tällä kertaa luvun alle tulivat valikoiduksi Andy Digglen Rottajahdissa pikkupokkarina (2012) sekä Jacques Tardin It was the war of the trenches (2010).

Ensimmäiseksi otin lukuun tuon Rottajahdin, sillä se vaikutti perinteiseltä toimintasarjikselta (jonka saisi kätevästi sovitettua C.S.I:n tai muun jaksoksi) johon ei kauan aikaa menisi. Samaa sarjaa on Dark Entries, joka kertoo toisesta suosikkisarjakuvasankaristani John Constantinesta (legendaarinen Hellblazer) erinomaisella otteella.

Toiseksi otin ensimmäisestä maailmansodasta kertovan sarjakuvan, jota olin aiemminkin tähyillyt. Sotasarjakuvarintamalla ei ole hyviä tarinoita tullut vastaan sitten Garth Ennisin lyhyiden tarinoiden.

Andy Digglen Rottajahdissa. Englanninkielinen pokkarin kansi, kuva AdLibriksestä.

Jacques Tardin It was the War of the Trenches. Kuva AdLibriksestä.

 

Rottajahdissa

Rottajahti osoittautui aika tylsäksi sarjakuvaksi. Sarja kertoo salaperäisestä suojeluohjelmassa olevia todistajia surmaavasta taitavasta tappajasta. En jaksa tuhlata siihen blogitilaa kuin muutaman rivin:

Piirrostyyli on realismia tavoitteleva mutta todella typerä. Hahmojen ilmeet ja eleet ovat epäuskottavia, etenkin yllättymistä kuvaavat. Juoni ei ole kovinkaan kummoinen eikä ovelia tai ennalta-arvaamattomia juonenkäänteitä juurikaan tule vastaan.

It was the War of the Trenches

 

Ensimmäinen maailmansota on aika erikoinen valinta sarjakuvaksi. Tämä johtuu yleisesti siitä, ettei hyvä-paha asettelua saa aikaiseksi samalla tavalla kuin toisesta maailmansodasta.

Sen sijaan ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva sarjakuva voi tuoda hyvin esille sotaan liittyvää inhimillistä, molemminpuolista kärsimystä. Tähän Tardinkin sarjakuva tähtää. Sarjakuvan keskiössä ovat yksittäiset sotilaat sekä näiden aina välistä lukijalle antamat todistajanlausunnot. Pääosassa ovat ranskalaiset sotilaat, mutta näiden jälkeen eniten kuullaan saksalaisia. Myös englantilaisia ja näiden vasallimaista tulleita sotilaita esitellään lyhyesti.

Näkökulma on kiinnostava ja piirrostyyli on tarkoitukseen sopiva. "Verta ja suolenpätkiä" riittää liiaksikin, tosin sitähän juoksuhautasodan arki oli. Kiinnostavina kohtina esitellään mm. puhdetöitä tekevä sotilas sekä painajaisten takia saksalaisten etulinjaan yksin pystyssä itsemurhaan marssiva ranskalaisparka.

Jäin kaipaamaan sarjakuvasta sitä jotakin. Sotilaiden tarinat ja kohtalot sekä hyvin löydetyt - ilmeisesti aidot - yksityiskohdat ovat kiinnostavia, mm. sotapoliisien armottomuus. Sarjakuvan mukaan nämä esimerkiksi eivät antaneet hyökkäykseen lähteville ranskalaisille sotilaille patruunoita kivääreihin, etteivät nämä edetessään hidastelisi ampumalla.

Suosittelen lukemaan kuriositeettina, mutta varsinaisesti sarjakuvana ei tarjoa mitään uutta.

Kirjaostos

 

Sain ilokseni stipendin, ja päätin hemmotella itseäni ostamalla pitkään himoitsemani Terry Pratchettin Making Money´n. Kihlattua odottaa taas Pratchett-leskeys pariksi päiväksi.

Making Money Adlibriksessä ostamallani kannella. Halvimmillaan tämän olisi saanut Adlibriksestä 5,8 eurolla, mutta olen tyytyväinen. AdLibriksestä ostamisessa olisi ollut se paha puoli, että mukaan olisi tarrautunut tavaraa 80 euron edestä...

Kyllä kannatti ostaa! Tästä kirjasta voi sanoa kliseisesti "taattua Pratchettia". Dialogi on taas uskomattoman mehevää, Moist (suom. Tahmee) von Lipwigin ja Vetinarin keskustelut pankkimaailman saloista ovat varsinaista herkkua. Tässä herkullinen poiminta:

"A banker? Me?"

"Yes, Mr Lipwig"

"But I don´t know anything about running a bank!"

"Good. No preconceived ideas."

"I´ve robbed banks!"

"Capital! Just reverse your thinking,"

Taisin saada viimeisen Turun Akateemisessa hyllyssä olleen kappaleen, joten koettakaa onkia omanne vaikka AdLibriksestä. En ole heikäläisten agentti, mutta olen tyytyväinen palveluun ja valikoimaan.