lauantai 15. huhtikuuta 2017

Keskustelua Karjalan palauttamisesta ja Karjalasta – HS vuonna 1990

Pidin maalis–huhtikuussa kolme luentoa poliittisessa historiassa Itä-Karjalasta 1941–1944, suomalaisista tiedemiehistä (ja -naisista!) Itä-Karjalassa ja Karjalan palautuskeskustelusta sekä karjalaisesta identiteetistä II MS jälkeen. 

Viimeisimmässä aiheessa eli Karjalan palautuskeskustelussa mielessäni kummitteli vuonna 2004 Helsingin Kirjamessuilla kuulemani lyhyt kolmen miehen pitämä esitelmä aiheesta. Valitettavasti en löytänyt asian tarkistaakseni mistään tietoa, ketkä nämä herrat olivat eikä Turun yliopiston kirjaston pienpainatekirjastosta löytynyt kyseisen vuoden ohjelmaa. Kiitän kuitenkin kirjaston henkilökuntaa siitä, että yrittivät löytää ohjelmalehden minulle, arvostan heidän panostaan suuresti. Helsingissä en ehtinyt pistäytyä kysymässä Kansalliskirjastossa, josko vihkosta löytyisi.

No, joka tapauksessa 2004 Kirjamessuilla nämä kolme miestä (todennäköisesti Tarton rauha ry:n tai Pro Karelian väkeä) esittivät väitteen, jonka mukaan tasavallan presidentti Mauno Koivisto 1990-luvun alussa otti yhteyttä erilaisten medioiden johtajiin, mm. Helsingin Sanomiin ja ilmoitti, että Karjalan palauttamisesta ei saa keskustella laisinkaan vaan asiasta on vaiettava. Mainittakoon että samassa salissa oli juuri tuntia aiemmin käynyt Mauno Koivisto itse puhumassa uutuuskirjastaan. Sensuuriväitteen kuulleet tätini, henkeen ja vereen karjalaisia [vanhempi syntynyt Viipurissa], aloittivat presidentin etsimisen messutiloista pieksääkseen hänet hengiltä käsilaukuillaan.

Luentoa suunnitellessani muistin tämän luennon väitteen lähes 13 vuoden takaa ja kävin pohtimaan yliopistoelämästä tutuksi tullutta toteamusta "Näkemästäsi usko vähän, kuulemastasi älä yhtään mitään". Päätin siis ryhtyä syynäämään Helsingin Sanomien uutisointia 1990-luvulta Karjalan palauttamisesta raskaalla kädellä, onneksi heidän arkistonsa vuosesta 1990 alkaen digitoiduista artikkeleista muuttui käyttökelpoiseksi jokin aika takaperin. Aikarajaksi vuosi vuodelta vuorollaan 1990, 1991, 1992 jne. ja hakusanaksi "Karjala" sekä sen jälkeen kaikkien hakutulosten läpikäyminen ja taulukointi. Uskoakseni sain kammattua 90–95% kirjoituksista, on mahdollista että jotkin eivät tulleet esille hakusanalla.

Pilaan jo tässä vaiheessa lukijalta kiinnostusta: vaikuttaa siltä, että joko nämä kolme herraa valehtelivat Kirjamessuilla tai sitten Helsingin Sanomat ei ollut mukana vaikenemiskampanjassa. Joka vuodelta 1990–1999 löytyi useita kirjoituksia Karjalan palautuksesta (ja muuta mielenkiintoista). Pääosa kirjoituksista julkaistiin tietty mielipideosiossa, mutta myös pääkirjoitussivulla on otettu asiaan kantaa.

Puran nyt nämä kirjoitukset tänne otsikoittain vuosi vuodelta. Mukana on myös kontekstia antamassa artikkeleita Itä-Karjalasta, Karjalan Tasavallan vaiheista ja muusta vastaavasta. Kaikista artikkeleista ei käy otsikosta selville, mitä siinä käsitellään, joten laitan perään lyhyen lainauksen. Lopuksi myös suora linkki arkistoon, muistakaa että lukeminen vaatii HS:n käyttäjätunnukset.

Vuosi 1990


- Ensin osio, jolla kirjoitus on julkaistu (muodossa kulttuuri, ei kulttuuri/kirja-arvostelu),
- sitten julkaisupäivämäärä,
- sitten otsikko ja lopulta
- suora linkki
- perässä lainaus tai täydentävää tietoa, jos erityisen kiinnostava puheenvuoro tai sisältö ei selviä otsikosta

Huom: Osa uutisista oli kahdessa osassa eli etusivulla lyhennettynä ja sisäsivuilla pitkänä. Osa hakutuloksista oli kainaloartikkeleita suuremmassa artikkelissa.

Kotimaa 17.1.1990
Karelia Oy aloittaa sisävesiristeilyt Neuvosto-Karjalaan
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002954865.html

Mielipide 11.3.1990
Viedään pian apua itäiseen Karjalaan!
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002967437.html

Mielipide 17.3.1990
Karjalan Liitto ei edusta vain evakkoja
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002968907.html

Mielipide 26.3.1990
Karjalan liitto auttaa yhä karjalaisten jälkeläisiä
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002954796.html

Kotimaa 11.4.1990
Tuhannet pyrkivät vierailulle Karjalaan
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002974439.html

Ulkomaat 11.4.1990
"Neuvostoliiton mahti mennyttä" Ruotsalaisprofessorin mukaan kaikki "neuvostoliittolainen" huonossa valossa
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002974385.html

Mielipide 12.4.1990
Voivuorella voisi ehkä ostaa Karjalan?
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002974814.html

Kotimaa 21.4.1990
Karjala takaisin?
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002976437.html

Kotimaa 18.5.1990
Suomalaisten enemmistö gallupkyselyssä: Karjalasta parempi olla neuvottelematta   
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002982608.html



Tässä 18.5. julkaistusta kyselystä tarkemmin:

Gallupin mukaan kysymykseen "Pitäisikö Suomen hallituksen yrittää ryhtyä neuvottelemaan Neuvostoliiton kanssa Karjalan palauttamiseksi vai olisiko parempi olla ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin asiassa?" vastattiin seuraavasti:

68% neuvotteluja ei pidä yrittää
26% kyllä
8 % ei mielipidettä

Otos 502 yli 15-vuotiasta.

Ihmiset 14.6.1990
Kirjailija on yhteiskunnan vihollinen   
http://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002987579.html



' "Kirjailija Christer Kihlman ei ole antanut periksi. Hän on yhä vastarannankiiski, joka puhuu humanismin ja ihmisyyden puolesta.

Jotain on sentään muuttunut: Kihlman suhtautuu entistä sapekkaammin Suomeen, joka hänen mielestään tarpoo nykyään välinpitämättömyyden suossa.

Kihlman korostaa, että suvaitsevaisuus on lisääntynyt vain näennäisesti. Pinnan alla kytee pohjaton välinpitämättömyys, joka kätkee sisäänsä monia irrationaalisia pelkoja.

"Joskus tuntuu siltä, että Suomessa vallitsee sellainen ilmapiiri, että voi sanoa ja tehdä ihan mitä hyvänsä, eikä kukaan reagoi siihen. Se ei kerro suvaitsevaisuuden kasvusta vaan lisääntyneestä välinpitämättömyydestä. Esimerkiksi kansanedustaja Marita Jurvan ehdotus Karjalan ja Ahvenanmaan vaihtokaupasta kumpuaa juuri irrationaalisesta pelosta, jota tunnetaan Euroopan yhdentyessä."'

Kotimaa 30.6.1990
Karjala tänään   
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002990169.html

Mielipide 8.7.1990
Haminan rauha -liike   
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002991281.html




"OLISIHAN SE VARMAAN tuolle Vanhalle ja pahasti rappeutuneelle Suomelle hyväksi päästä muun Suomen yhteyteen, aivan yhtä hyväksi kuin oli vuoden 1811 jälkeen. Elinkeinot elpyisivät, maaorjat vapautuisivat. Ja tottahan paha Stalin vuonna 1939 hyökkäsi ja teki paljon muutakin, mutta, mutta . . .? Ainakin tähän asti rajoja on yleensä siirrelty vain sotaväellä ja voimalla. Vuoden 1811 liitoskin oli mahdollinen vasta sen jälkeen, kun Venäjän sotilaat olivat Pohjanlahden rannalla. Heikkenevät imperiumit luopuvat kyllä taistelutta kolonioistaan, kuten NL Itä-Euroopasta, mutta eivät hevin emämaan rajoista. Juuri tänään oli lehdissä uutinen, että Moskova on uhannut Liettuaa rajantarkistuksilla, mikäli se eroaa.

KOLME RAUHANSOPIMUSTA, vaikka 1944 olikin vain välirauha, antaa rajalle jo melkoisen historiallisen legitiimisyyden, kun kauempana takana on vielä neljäskin, Uudenkaupungin v. 1721. Tilanne on siis neljä yhtä Tarttoa vastaan.

Tarton rajalinja Kannaksella on sitä paitsi alun perin "vain" kahden kuvernementin, Pietarin ja Viipurin, raja, josta v. 1811 tuli Suuriruhtinaskunnan raja.

Tarton "häpeärauha" tehtiin hetkellä, jolloin Neuvosto-Venäjä, ei siis vielä NL, oli heikko ja valkoinen Suomi vahva. Neuvosto-Venäjä on jälleen heikko, mutta kuinka kauan?"

Kotimaa 20.7.1990
Olemattomat hinnat houkuttelevat suomalaisia ostoksille Viipuriin Karjalaa ostetaan takaisin ruokakassi, kukkapuska ja viinapullo kerrallaan
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002994115.html

Kotimaa 25.7.1990
Neuvostolehti julkaisi luonnoksen Karjalan itsemääräämisoikeudesta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002995729.html

Mielipide 31.7.1990   
Unelma Suur-Suomesta on jo aikansa elänyt
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002997537.html



' "Suur-Suomi-unelma hahmottui länsimaisen hegemonia-ajatuksen sisäistäneiden suomalaisten valveunista", kirjoitti Reino Viitamäki (HS 28. 7.). Eikö noiden valveunien syynä ollut osaltaan myös pienen oikeuksia kunnioittamattoman suurvaltanaapurimme aiheuttama painajainen, talvisota? Kun taustalla olivat vielä niin isoviha kuin sortovuodetkin, onko ihme, että suuren ja mahtavan hetkeksi heikennyttyä pienemmässä kasvoi halu tulla suurempansa vertaiseksi - tai ainakin kasvattaa omia voimiaan? Jos suuri naapuri olisi yhteisen historiamme aikana pyrkinyt ekspansion sijasta vain rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, valveuniin olisi tuskin ollut tarvetta.

Sitä strategista merkitystä, joka luovuttamillamme alueilla aikanaan oli, ei enää ole. Niiden takaisin saaminen ei myöskään tekisi Suomesta suurvaltaa. Aikansa eläneinä myös Suur-Suomi-unelmat joutavat lopullisesti kuolla. Onko keskustelussa Tarton rauhan rajan palauttamisesta siis viime kädessä kysymys suomalaisesta tai tiettyjen suomalaisten vallanhalusta vaiko jostain muusta?'

Mielipide 2.8.1990
Karjalan kohtalosta puhuttava avoimesti
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002997920.html

Pääkirjoitus  3.8.1990
Martti Valkonen Ydinaseita Viipuriin?
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002998192.html

Mielipide 7.8.1990
Vuokrataan Karjalan autiotilat   
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002999454.html

Ulkomaat 14.8.1990
Neuvosto-Karjala otti ohjat käsiinsä Karjala pysyy osana Venäjää, mutta avaa suorat suhteet Suomeen ja lähinaapureihin Talousuudistuksella itsenäistetään yritykset ja houkutellaan ulkomaisia sijoittajia    http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000003002150.html

Sunnuntai 2.9.1990   
LOPULLISTA RAJAA SIIRTÄMÄSSÄ Moskovassa 1955 Urho Kekkonen keskusteli sitkeästi Karjalan palauttamisesta. Hän halusi ainakin ehkäistä syytökset pelkuruudesta, vaikkei Karjalaa takaisin saatukaan   
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003007251.html

Kulttuuri 6.9.1990
Juhani Suomen elämäkertateoksen kolmas osa: käyttikö Kekkonen Neuvostoliittoa vai Neuvostoliitto Kekkosta hyväkseen? Urho Kekkosen kirjoittamattomien muistelmien korvike  
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003009278.html

Kotimaa 23.9.1990
Virolainen odottaa aloitetta Karjala-neuvotteluista "Päätös rauhansopimuksesta kiihdyttää keskustelua"
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003013280.html



' "Valtioneuvos Johannes Virolainen (kesk) uskoo keskustelun Karjalan palauttamisesta kiihtyvän karjalaisten keskuudessa nyt, kun hallitus on todennut Pariisin rauhansopimuksen osin mitätöidyksi.

Karjalan liittoa viime kevääseen asti johtaneen Virolaisen mukaan karjalaiset ovat hyvin tyytymättömiä siihen, että hallitus ei ole ottanut Karjalan palauttamista esille keskusteluissa Neuvostoliiton kanssa, vaikka sotaan johtanut Molotovin-Ribbentropin sopimuskin on kumottu.

Virolaisen mukaan myös Neuvostoliitossa on jo järjestöjä, jotka vaativat Stalinin "pakolla ja sodalla" liittämien alueiden palauttamista välittömästi. Hän on itsekin saanut postia näihin yhdistyksiin kuuluvilta ihmisiltä.
"Me luotamme hallitukseen" '

Mielipide 26.9.1990
Myös Ribbentrop-sopimus on jo aika mitätöidä
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003013564.html

Pääkirjoitus 26.9.1990   
Keskustelu Karjalasta viriää
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003013621.html

Kotimaa 18.10.1990
Karjalaa takaisin tahtovat otettiin viileästi vastaan eduskunnassa
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003019796.html

Pääkirjoitus 3.11.1990   
Tutkielma "Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen" on vuodelta 1894. Siinä pohdittiin syitä Venäjän jo 1700-luvulla nielaiseman vanhan Suomen kurjuuteen. Historia osoitti, että muun Suomen yhteyteen saatettuna Karjala sittenkin alkoi kukoistaa. Viipurin läänin ennuste on ennenkin ollut huono
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000003024795.html

Mielipide 10.11.1990
Karjala toisi meille hyvinvointia   
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003026431.html

Kotimaa  21.11.1990
POLITIIKKAA LYHYESTI Karjalan liitto ei vaadi Karjalaa
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003027749.html

Kotimaa 30.11.1990   
Keskustelua Karjalasta
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003030143.html




"Ulkoministeri Paasio on antanut kaikille meille suomalaisille sellaisen ulkopoliittisen neuvon, että Karjalasta ei pidä keskustella. Paasio sanoo sanomalehti Karjalaiselle, että "Karjala-keskustelu on saanut sen kaltaisia värityksiä, jotka eivät ole Suomen ulkosuhteiden kannalta toivottavia".

Lehden mukaan ulkoministeri toivoo, "että keskustelu jo loppuisi".

Yhtenä suomalaisista ja siis yhtenä ulkoministerin huolen kohteista riennän täten vakuuttamaan maamme ulkopoliittiselle johdolle, että minä ainakaan en ole keskustellut Karjalasta, en halaistua sanaa. Ihan varmasti en.

En ole tuntenut tarvetta esittää siinä asiassa mitään mielipidettä. En ole edes aikonut keskustella.

Nyt tuli kuitenkin ihan pakko sanoa siitäkin, kun ulkoministeri kielsi - ettei luultaisi nöyräksi ja tottelevaiseksi.

Olen samaa mieltä hallituksen kanssa: Suomella ei ole mitään syytä nyt nostaa esiin ajatusta Suomen ja Neuvostoliiton aluemuutoksista.

Tämän päivän ja tulevaisuuden hyvää suhdetta naapuriin ei kannata vaarantaa sellaisella mahdollisella mielikuvalla, että sen sekasorron hetkistä yritetään hyötyä.

On ilmiselvästi Suomen edun mukaista, että Neuvostoliitto ja Venäjä voivat kaaoksen keskellä luottaa siihen, että niillä on luoteessa ongelmaton ja vakiintunut raja."

Kotimaa 3.12.1990
Linnanahde haluaa kaikilta puolueilta kannan Karjalaan   
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003030885.html

Mielipide 5.12.1990   
Karjalasta tarvitaan avointa keskustelua
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003031858.html

Mielipide 10.12.1990   
Hyvä suhde edellyttää vääryyden korjaamista   
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003033659.html

Mielipide 10.12.1990   
Tekoihin Karjala- kysymyksessä   
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003033942.html

Mielipide 10.12.1990   
Eihän sota ole hyväksyttävä keino muuttaa rajoja   
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003033664.html

Mielipide 17.12.1990
Kenelle Karjala kuuluu? Esimerkiksi..
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003035363.html


"Väitetään että suomalaiset ovat hyvin koulutettua väkeä. Historian lukeminen lienee kuitenkin jäänyt vähemmälle, joten kerrataanpa muutama asia. Vuonna 1293 Ruotsin marski valloitti Karjalan ja perusti Viipurin. 1323 Pähkinäsaaren rauhassa raja vedettiin Karjalan kannakselle. Sitten taas sodittiin . . .
Stolbovan rauhassa 1617 Käkisalmen lääni liitettiin Ruotsi-Suomeen. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Karjala menetettiin Venäjälle. Turun rauhassa 1743 raja vedettiin Kymijokeen.
Suomen sodan jälkeen, 1809 Haminan rauhassa, koko Suomen alue jäi Venäjälle. Myöhempi historia lieneekin jo tutumpaa, joten en puutu siihen. Nyt voitaneen jo kysyä, kenelle Karjala oikein kuuluu?
Minä en ainakaan osaa vastata. Venäläiset voisivat vaatia rajaa esimerkiksi Kymijoelle! Vaatimus olisi yhtä oikeutettu tai epäoikeutettu kuin Karjalan palauttamisvaatimus."

Kulttuuri 18.12.1990  
Nostalgia, uhri ja peili Haatajan ja Lintusen Karjala-teos palauttaa keskustelun todellisuuteen. Se kertoo kiihkottomasti alueesta joka on tuhottu ja kuollut.  
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003035871.html

Mielipide 22.12.1990
Karjala kuuluu karjalaisille
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000003036904.html

Vuosi 1990: johtopäätökset


Keskustelu Karjalan palauttamisesta oli kiivasta. Ulkoministeri Paasio yritti leikkiä Kekkosta ja kieltää kiusallisen keskustelun mutta Helsingin Sanomat kapinoi kirjoittamiskieltoa vastaan, vaikka olikin periaatteessa samaa mieltä. Keskustelua Tarton rauhan rajojen oikeellisuudesta käytiin kiivaasti: Pähkinäsaaren rauhan rajat vai mitä pitäisi noudattaa? Samoin keskustelu Karjalan jälleenrakentamisesta taloudellisena mahdollisuutena tai uhkana virisi. Itä-Karjalassa ja muuallakin Suomen itärajan puolella vallitsi pula ja puute kaikesta. Vuoteen mahtui paljon kirjoittelua humanitaarisesta avusta itänaapurille.

Paasion kirjoituskielto tuo mieleen taannoisen kommentin, jonka mukaan Sipilän hallituksen olisi saatava työrauha...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti