sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Sarjakuva-arvostelu: Pahispomo ja kissat

Postiluukusta kolahti luettavaksi ja blogattavaksi kerrassaan erikoinen mangauutuus: Bomarnin Pahispomo ja kissat (Aku no Boss to neko).

Bomarn. Pahispomo ja kissat (2017). Kuva: Tammi.fi

James Bondinsa ja Kummisetänsä katsoneet tietävät, ettei nahkatuolissa kissa sylissä istuva mies tiedä hyvää. Kissaa silittelevä mies voi tällaisessa kohtauksessa vain ja ainoastaan pohtia kauheuksia.

Ikonisin Bond-konna, Ernst Stavro Blofeld. Kuva: wikipedia.org

Ja kenties elokuvahistorian ikonisin pahis kissa sylissä -kohtaus: Godfather I (1972). Kuva: http://nuttyfacts.blogspot.fi/2015/03/cat-in-godfather.html / godfather.com

Pahispomo ja kissat manga rakentuu juuri tälle kummalliselle eläimen ja ihmisen suhteelle: sarjan pääosassa on nimetön Boss, suomennoksessa "pahispomo", joka hekottelee itsekseen jatkuvasti hiljaa ja jonka ympärillä pyörii kissalauma. Sarjakuva on lähestulkoon sanaton ja perustuu mykkäelokuvien tyyliselle huumorille. Slapstickiä enemmän huumoria syntyy kuitenkin siitä oivalluksesta, ettei ihmisissä pelkällä läsnäolollaan ja dominoivalla  tuijotuksellaan pelonsekaista kunnoitusta aikaan saavalla pahispomolla ole minkäänlaista vaikutusta tavalliseen kissaan.

Pomon, kahden kätyrin (A ja B) ja sala-ampujan lisäksi vakihahmoina ovat kissat Pitkäkarva, Musta, Laikku, Hopeatabby ja Valko. Pääasiassa sarjakuvissa joko kissa tekee jotain ja ihmiset reagoivat siihen tai kissat reagoivat - tai useammin jättävät reagoimatta - ihmisiin. Kissanomistajalle, kuten minulle, tilanteet ovat harvinaisen tuttuja! Hyvä oivallus on esimerkiksi strippi, jossa pahispomo pistää pyörimään kissalaumalleen videon, jossa on lintuja, myyriä ja hiiriä. Kun kissat tapittavat ja tapailevat tassuillaan ruutua, videoi Pahispomo kissojensa touhua ja katsoo lopulta videota videota katsovista kissoistaan omalta näytöltään. Ensin on siis "video kissoille", sitten "video ihmisille".

Piirrosjälki on hyvää ja minimalistisuudessaan moni strippi on nerokas. Jollakin kummalla tavalla lyhyet, kahden sivun sanattomat stripit tuovat suuresti lämpöä pahispomojen ja kissojen suhteeseen: pomo ei voi kuin hymyillen hyväksyä toistuvat henkiset tappiot rakastamilleen kissoille. Samalla lukijan suhde tähän Blofeldiin/Corleoneen on hämmentävä: kulkukissaa hyvin kohtelevaa ihmistä ei voi vihata.

Hyväntahtoinen manga kissoja omistajasta pahispomosta on hyvin erikoinen ja toimiva idea. Kirjan lukee sanattomuuden vuoksi nopeasti, mutta hyvä mieli säilyy pitkään. Suosittelen sitä kaikille kissaystäville!

Arkeologi ja kaksinkertainen filosofian maisterikin joutuu nöyrtymään ja kumurtamaan kissan edessä. Kuva kaivauksilta Enosta kesältä 2017.

maanantai 27. marraskuuta 2017

Otoksia Mynämäeltä

Muutamia otoksia Mynämäellä pistäytyessäni. Aivan uusi paikka minulle vierailla, ja paikalla oli ankara sumu. Onneksi on kännykässä navigaatiopalvelu:

Kirkko ja hautausmaata.

Sankarihaudat.

Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi.

Sankarivainajien muistomerkki ja majurin hauta.

Baskervillen kartanon läheiset suot?

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Kolejka!

Kerrassaan ihana puolisoni toi Gdanskista minulle tuliaisista mitä parhaimman: kuuluisan Kolejka-lautapelin!



Perhe on pahin -sarjassa Archie Bunker solvaa vävyään toistuvasti typeräksi polakiksi. Tämä peli on kuitenkin niin nerokkaasti suunniteltu, että se yksinään kertoo paljon puolalaisten älykkyydestä. Plus se, että heidän matemaattiset oivalluksensa Enigmasta 1930-luvulla auttoivat liittoutuneita voittamaan toisen maailmansodan, mutta ei nyt puututa siihen.

Kolejka on yksinkertaisesti jono. Pelissä jonotetaan. Kuulostaako tylsältä? Ei suinkka!

Neuvostorealismia parhaimmillaan ja pahimmillaan


Peli on suunniteltu opetustarkoituksiin, opettamaan 2000-luvun nuorille sitä, miltä tuntui elää kommunistisessa Puolassa. Ensimmäinen painos ilmestyi 2009 ja peli on käännetty sittemmin mm. englanniksi. Ohjekirja on pirun pätevästi suunniteltu ja siinä on mahdottoman hyvä kertaus arkielämästä 1980-luvun Puolassa. Jonottaminen ja siinä kikkailu olivat tärkeä osa jokapäiväistä selviytymistä ja tiettyä solidaarisuutta (heh!) osoitettiin jonoissa heikompiosaisille. Osa tosin oli enemmän kuin valmiita huiputtamaan: koska jonossa äiti lapsen kanssa pääsi muiden edelle, tuli lapsien "lainaamisesta" jonoihin arkipäivää! Tätä varten on myös pelissä erillinen jonotuskortti.

Ohjevihkossa on myös herkullisia anekdootteja ja neuvostoliittolaista huumoria tuolta ajalta. Esimerkiksi tämä vitsi:

"Mikä on liha englanniksi?"
"Meat."
"Sehän on tismalleen sama puolaksi!"

(englannin liha = "meat" äännetään samaan tapaan kuin puolan myytti, "mit". Lihan olematon saanti oli kestävä vitsien aihe.)

Koska sain pelini Puolasta, on ohjevihkoseni (uskomattoman hyvällä tyylitajulla tehty) puolaksi.  Peli antaa siis mahdollisuuden opiskella puolaa! Board Game Geekistä -sivustolta löytyy kuitenkin rekisteröinnin takaa säännöt ja kortit englanniksi, ja kun vertaa kortteja akselilla puola-englanti-suomi oppii samalla kieltäkin. Haluan kuitenkin säästää pelin mahdollisesti ostavalta suomalaispelaajalta aikaa, joten käännän joitakin elementtejä ja sääntöjä suomeksi tähän postaukseen.

Peli on siis kehitetty ensisijaisesti opetustarkoitukseen ja historian opiskeluun. (Nyt perkele suomalaiset liikkeelle! Samanlaisia pelejä Suomeen!) Pelin ohjeiden alussa annetaankin sen kolme filosofiaa ja niiden merkitys. Lukekaa ajatuksella, harvoin on yhdelle A5:lle saatu yhtä paljon painettua yhtä painavaa asiaa:

Historian opettamisella ja popularisoinnilla on kolme päämäärää: antaa tietoa menneisyydestä, kehittää kykyä johtopäätösten tekoon ja huolehtia meitä ennen eläneiden muistosta.

TIETO tarkoittaa sitä, että on riittävästi informaatiota menneisyyden tapahtumista, niiden syistä ja seurauksista.

JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN on tapa hallita käyttäytymistämme niin, että vältymme tekemästä erehdyksiä, joita tehtiin samankaltaisissa tilanteissa menneisyydessä.

MUISTAMINEN tarkoittaa omistautumista niiden muistolle, jotka ovat omistautuneet yhteiseksi hyväksi tunnustetuille asioille (ihmiskunnalle, valtiolle tai paikalliselle yhteisölle). Tällainen muistaminen on yksi tapa osoittaa kiitosta heidän elämänsä aikaisille saavutuksille.
Kolejka-pelin ohjekirja

Pelin elementit


Pelin elementit ovat laudat, pelinappulat ja korttipakat. Peliä voi pelata 2–5 pelaajaa. Erilaisia elementtejä on vähän joten säätämistä ei tarvitse juurikaan tehdä.

Pelilauta (kaupat jonoineen + kuormarekat, tässä erotettuna että ymmärrätte niiden olevan erillisiä), kortteja (ostoslistat, toimintokortit, ostettavat tavarat) ja pelinappulat.




PELILAUTA


Pelilautoja on kaksi: kaupat ja mustan pörssin (jonoineen) sekä erilaiset korttialueet sisältävä lauta ja erillinen lauta kuorma-autoille, jotka tuovat tavaraa kauppoihin. Pelilaudat ovat selkeät ja mukana on pikkumuistutukset eri kokoisille peliseurueille jaettavista korteista.

KORTIT


Pelissä on neljänlaisia kortteja: sääntötiivistykset ja pelivuoron tapahtumat (1/pelaaja), ostoslistat (5 erilaista), myytävät tavarat (ihanaa neukkuretroa!), tavaratoimitukset (symbolina paketti, kertoo mitä toimitetaan ja minne) ja toimintokortit.

OSTOSLISTAT

Ostoslista määrää, mitä tarvikkeita tietyn pelaajan on saatava kootuksi voittaakseen pelin.

Kolejkan ostoslistat

HUOM! Pienemmillä pelaajamäärillä pelatessa pelaajilla on oltava "vierekkäiset" ostoslistat: eli jos kahden hengen pelissä pelaaja on lista 2 on toisella pelaajalla oltava lista 1 tai 3. Jos toinen saa listan 4 tai 5, on se heitettävä pois ja nostettava uusi. Listan 1 vierekkäiset numerot ovat listat 2 ja 5, sekä vastaavasti listan 5 vierekkäiset numerot ovat 1 ja 4.

TARVIKKEET JA TILAUKSET

Tarvikekorteissa on yksittäisiä tarvikkeita, jotka saapuvat pienissä 1–3 kappaleen erissä kauppaan.

Pelin tarvikkeet ovat ruokaa, elektroniikkaa, tarvikkeita, huonekaluja ja vaatteita. Ostoslistasta riippuu, mitä pitää hankkia ja missä määrin. Tavarat ovat ehtaa ja aitoa neukkuretroa!

Tilauskortit (pakettisymboli toisella puolella) sisältävät tietyn tarvikkeen symbolin ja luvun 1–3 joka kertoo, miten monta kyseistä tarviketta tuodaan tällä vuorolla. Huom! Kahden hengen pelissä kortit, joissa on luku 3 poistetaan eli tarvikkeita tulee vain yhden tai kahden erissä. Pelaajamäärästä riippuu, miten monta toimituskorttia vuoron alussa nostetaan.


TOIMINTOKORTIT

Toimintokortit ovat pelin suola, joilla voi vaikuttaa kauppojen käyttäytymiseen ja jonon liikkeisiin. Näitä voi olla kerralla kädessä korkeintaan kolme, ja ne voi pelata joko kaikki kerralla vuorollaan tai niitä voi säästää seuraavalle vuorolle. Pelatut kortit palaavat viikon päättyessä (viiden vuoron jälkeen) takaisin käteen.

Toimintakortteja on kymmenen erilaista, jokaisella pelaajalla on yksi jokaista. Jokainen pelaaja siis tietää että toinen voi tehdä jonkin jonotustempun, jota ei ole vielä pelannut, mutta kysymys onkin onko toisella pelaajalla se käsissään?

Toimintakortit ovat pelin suola, pippuri ja basilika. Desing on helkkarin hauska. Tämä kortti merkitsee sitä, että pelaajalla on komissiossa kollega, joka tietää tulevat tavaralähetykset. Pelaaja saa katsoa lähetyspakasta kaksi päällekkäistä korttia. Tästä on etua seuraavia jonotuksia ennakoidessa.


Koska pelissä käytettävät toimintakortit ovat puolaksi (ellei joku onnistu saamaan englanninkielistä versiota), on tässä suomennos korteille (käyttämättä aksentteja):

Zwiekszona dostawa = "Ylimääräinen toimitus" 

Kauppaan on tullut ylimääräistä tavaraa, mikä aiheuttaa jännitystä jonossa.
LISÄÄ KAUPPAAN, JOHON ON TUOTU KIERROKSELLA TAVARAA YKSI KAUPPATAVARA

Remanent = "Suljettu inventaaria varten" 

KAUPPA EI MYY KIERROKSEN AIKANA MITÄÄN. "Virheellinen lähetys", "Myyntiä tiskin ali" tai "Ylimääräinen toimitus" eivät toimi!

Lista spoleczna = "Yhteisön lista"

Lista, joka antaa jokaiselle jonottajalle tietyn paijan.
KÄÄNNÄ YKSI JONO KOKONAAN TOISIN PÄIN (VIIMEINEN ENSIMMÄISEKSI JNE.)

Towar spod lady = "Myyntiä tiskin ali" 

Sinulle tuttu kauppa-avustaja myy tavaraa ennen kaupan avaamista.
JOS OLET JONON KÄRJESSÄ, VIE KAUPPATAVARA KOTIIN VÄLITTÖMÄSTI

Kolega w komitecie wojewodzkim pzpr = "Toveri työläiskomiteassa" 

saat vihjeen tulevien lähetysten aikataulusta
KATSO KAKSI PÄÄLLIMMÄISTÄ LÄHETYSKORTTIA

Krytyka wladzy = "Johdon kritisointia"

joku jonossa kritisoi ääneen johtajia ja miliisien tarkastaessa hänen papereitaan toiset menevät ohi. SIIRRÄ TOISEN PELAAJAN NAPPULAA KAKSI TAAKSEPÄIN

Huom! Joissakin säännöissä saa siirtää myös omaa nappulaa taaksepäin.

Matka z dzieckiem na reku = "Äiti ja pikkulapsi"

lainaat toisen lasta ja saat palvelua ennen muita. 
SIIRRÄ NAPPULASI JONON KÄRKEEN

Pan tu nie stal = "Tämä ei ollut sinun paikkasi"

huomaat jonkun ahtautuneen jonoon edellesi. 
SAAT SIIRTÄÄ NAPPULAASI YHDEN ETEENPÄIN JONOSSA

Pomylka w dostawie = "Virheellinen lähetys"

Kuski on toimittanut tavaraa väärään kauppaan.
SIIRRÄ YKSI KAUPPATAVARA VIERESSÄ OLEVAAN KAUPPAAN

Szczesliwy traf = "Onnenpotku" 

Tuttavasi piti lähteä hakemaan lasta lastentarhasta ja hän antoi paikkansa sinulle.
SIIRRÄ NAPPULASI NAAPURIKAUPAN JONOON TOISELLE PAIKALLE

Huom! Ei saa käyttää tähän jonoon vaan vain viereisen kaupan jonoon.

Kaupat ja musta pörssi


Pelissä jokaisella on siis viisihenkinen perhe, yksi ukkeli/ akkeli/ muunsukupuolinenmuttakommunistisenjärjestelmäntunnistamatonsukupuolineutraalihahmo 

per henki. Vuoron alussa jokainen pelaaja laittaa vuoron perään yhden vapaan (aluksi tietysti tod. näk. kaikki) hahmon pelilaudalle haluamansa jonon viimeiseksi. Kaikkia ei ole pakko laittaa, jos haluaa säästää hahmoja strategisesti parempaan tilanteeseen. Lopuksi jokaisen jono perään ilmestyy musta "neutraali" hahmo, jonka hankkima tavara ilmestyy mustan pörssin alueelle.


TAVALLINEN KAUPANKÄYNTI


Kun jonottajat on asetettu  kauppojen eteen, alkaa tavarantoimitus. Käännetään harmaa kortti, jonka päällä on paketinkuva, ja toimitetaan sen osoittama määrä tavaraa oikeaan kauppaan. 

Ruokaa jonottamassa on keltainen, punainen, musta (mustan pörssin neutraali jonottaja) ja ruskea pelinappula. Kioskiin kulutustarvikkeita jonottaa vain keltainen ja musta hahmo. Tavaratoimituskortti on tässä kääntämättä: se kertoo, mihin kauppaan lähetys tulee

Tässä tapauksessa on tullut kolmen ruokatavaran lähetys ja (älkää välittäkö kaikissa tapauksissa edellisen kuvan kioskin jonottajista) tavaroiden nouto voi alkaa! Vai voiko?

Lähetys on tullut! Kolme ruokatavaraa tulee kuorma-autolaudalta ruokakauppaan.


Nyt tulee kikkailuvaihe eli "jonossa hyppely".

Normaalisti keltainen saisi ensimmäisen ruokatavaran, veisi sen kotiinsa, punainen saisi seuraavan, veisi sen kotiinsa ja musta veisi viimeisen ruokatavaran mustaan pörssiin MUTTA erilaisilla korteilla voi vaikuttaa tilanteeseen. 

Viimeinen eli ruskea voisi pelata"Yhteisön listan" jolloin koko jono kääntyisi toisin päin: ruskea ensin, sitten musta, sitten punainen, sitten keltainen. 

Jos edellisen kuvan tilanne, jossa keltaisella olisi kärkisija sekä kioskissa että ruokakaupassa olisi voimassa, voisi keltainen pelata "Virheellinen lähetys" -kortin ja siirtää yhden ruokatavaran kioskiin (Huom! kioski on ruokakaupan vieressä!), jolloin keltainen saisi sekä kioskijonosta että ruokakaupasta itselleen yhden ruokatavaran.

Ruskea voisi pelata "ylimääräisen toimituksen", jolloin ruokakauppaan tulisi vielä neljäs ruokatavara ja jokainen jonossa saisi yhden tavaran.

Ruskea (tai punainen!) voi myös pelata "äiti ja pikkulapsi" kortin sekä siirtyä jonon kärkeen.

Keltainen, mikäli hän olisi kioskijonossa, voisi pelata "Onnenpotkun" ja siirtyä kioskin jonosta hahmollaan toiseksi ruokakaupan jonoon: tällöin kaksi ensimmäistä jonossa olisivat keltaisen nappuloita.

Keltainen voisi myös pelata "myyntiä tiskin ali" -kortin ja viedä yhden tavaran kaupasta välittömästi kärjellä olevalla nappulallaan "kotiin" ennen kauppojen aukeamista.

Punainen voisi pelata "Tämä ei ollut sinun paikkasi" ja siirtyä yhden eteenpäin jonossa eli kärkeen.

Samoin punainen voisi pelata "johdon kritisointia" -kortin ja siirtää keltaista kaksi taaksepäin. Samoin ruskea voisi siirtää punaista kaksi taaksepäin eli viimeiseksi.

Jonossa olematon vihreä pelaaja tai vaikka viimeisenä oleva ruskea voisi myös pelata "Suljettu inventaaria varten" -kortin, jolloin kauppa menisi kiinni. Näin he voisivat pelata aikaa kikkaillakseen seuraavan kierroksen korteilla itsensä jonon kärkeen tai vihreä voisi kiusata muita pelaajia.

Tietty voi vielä ennakoida tulevaa ja pelata "Toveri työläiskomiteassa" -kortin ja katsoa kaksi seuraavaa korttia. Viimeisenä oleva ruskea voisi tehdä näin ja mikäli seuraavalla vuorolla tulisi ruokaa lisää, kannattaa pitää hahmo jonossa. Jos lähetyksiä tulee muihin kauppoihin, kannattaa hahmo siirtää toiseen jonoon viimeiseksi ja kikkailla tätä eteenpäin siellä.

Toimintakortin voi pelata vain ja ainoastaan jos sen pääsee toteuttamaan, eli olemattomaan jonoon ei voi siirtyä toiseksi "Äiti ja pikkulapsi" -kortilla.

Korttien peluu tapahtuu kolmessa erässä/vuoro. Ensimmäinen pelaaja (tätä merkitsee myötäpäivään kiertävä harmaa nappula) pistää pöydälle toimintakortin ja tekee sen määräämän toiminnon. Seuraava pelaaja pelaa kortin ja tekee toiminnn jne. Näin tehdään kolme erää eli kunnes kukin pelaaja on sanonut "passaan" ja laittanut pelaamattomat kortit ylösalaisin eteensä tai kortit ovat loppuneet kädestä. Passattuaan pelaaja EI saa enää pelata kortteja, vaikka muut tämän passattua niin tekisivät!

Kun jonotuskikkailu on tehty, avataan kaupat ja jonon järjestyksessä jaetaan tavarat. Toimintakortteja ei voi enää pelata tällä vuorolla!

Mikäli mustan pörssin hahmo saa hankituksi jonkin tarvikkeen, siirretään se mustaan pörssiin sopivaan kohtaan ja musta hahmo palaa saman jonon viimeiseksi jonottajaksi.


MUSTA PÖRSSI

Normaalin kaupustelun jälkeen (pelaajat eivät saa vaihtaa tavaroita keskenään!) alkaa mustan pörssin kauppa. Tänne on sijoitettu pelinappuloita samaan tapaan jonotusvaiheessa kuin muihin kauppoihin, mutta säännöt ovat hieman erilaiset kaupankäynnille.

Mustan pörssin nurkka. Harmaa nappula kertoo, minkä päivän tuotteen saa halvemmalla 1:1 vaihtosuhteella. Hahmo liikkuu ma, ti, ke, to, pe akselilla oikealta vasemmalle (tästä kulmasta katsottuna) ja palaa lauantaina eli viidennen päivän jälkeen


Täällä vallitsee 2:1 hankintasuhde, eli vaikkapa yhden ruokatavaran ja huonekalun voi vaihtaa yhteen elektroniikkalaitteeseen, tai kaksi vaatetta yhteen ruokaan. Joka vuoron alussa kauppiasnappi liikkuu vasemmalle viikonpäivien mukaan. Tämän markkerin osoittaman esineen voi vaihtaa halutessaan 1:1 suhteella, mutta vain kyseisen vuoron ajan. 

Mikäli pelaajalla on mustan pörssin alueella jonottaja, mutta pelaaja ei halua mitään tuotteista, jää jonottaja jonoon (siitä poistumatta tai siinä liikkumatta) ja jonossa seuraava saa käydä kauppaa. Jos pelaaja vaihtaa jonkin tuotteen, ottaa hän sen mukaansa ja poistaa hahmon jonosta. Mustan pörssin jonoon ei voi vaikuttaa toimintakorteilla!

Mustasta pörssistä VOI ostaa kerralla useamman tuotteen ja samalla nappulalla.

Myydyt tavarat laitetaan mustaan pörssiin niille kuuluville sijoilleen.

Vuoron päättyessä, lauantai ja pelin päättyminen


Kun mustan pörssin toimet on tehty, päivä päättyy. 

Ensiksi toimituskortit (ne joissa on paketin kuva) siirretään pelilaudalla näkyvään roskakori-ruutuun.

Toiseksi mustan pörssin myyjä siirretään seuraavan päivän ruutuun.

Kolmanneksi jokainen pelaaja nostaa jonotus/toimintakortteja, kunnes kädessä on kolme korttia (jos loppuneet niin voi voi!)

Neljänneksi poistetaan mahdolliset "Suljettu inventaaria varten" -kortit kauppojen päältä, jos sellaisia on.

Viidenneksi siirretään aloittavan pelaajan merkki seuraavalle pelaajalle.

Seuraava vuoro alkaa taas alusta: laitetaan mahdolliset vapaat pelinappulat jonoihin viimeiseksi jos niin haluaa tehdä, nostetaan toimituskortti/toimituskortit ja laitetaan tavarat paikalleen, pelataan kolme erää (tai vähemmän) toimintakortteja alkaen aloittavasta pelaajasta ja edeten myötäpäivään, avataan kaupat, käydään mustan pörssin kauppaa ja päätetään päivä.

Viiden päivän eli viiden vuoron jälkeen jälkeen työviikko päättyy eli kun harmaa mustan örssin markkeri on viimeisessä R-ruudussa. On lauantai!

Ensimmäiseksi lauantaina "siistitään pelilauta". Roskakorissa olevat toimituskortit otetaan mukaan peliin ja sekoitetaan käyttämättömien korttien joukkoon ja näistä tulee uusi nostopakka. 

Toiseksi pelatut toimintakortit eli jonotuskortit palautetaan poistopakka-alueelta pelaajille (värin perusteella), ne sekoitetaan ja jokainen pelaaja tekee niistä itselleen uuden toimintakorttien nostopakan.

Kolmanneksi mustan pörssin harmaa kauppiasnappula siirretään maanantairuutuun. Uusi viikko voi alkaa!

Pelaaja, joka on ensimmäisenä saanut ostoslistansa kasaan, voittaa. Koska kauppojen avautuminen ja myynti tapahtuu samanaikaisesti, voi kaksi (tai useampi) pelaajaa saada samalla vuorolla ostoslistansa valmiiksi. Tällöin se pelaaja, jolla on eniten tavaraa (siis ylimääräisiä) voittaa. Jos kummallakin voittajapelaajalla on yhtä paljon tavarakortteja, on peli tasapelu.


Lopuksi


Koska peli on uusi eikä kööriä ole vielä koossa, olen opetellut peliä suomentamalla sääntöjä englannista ja katsomalla Youtubesta videoita. Esimerkiksi tämä video on hyödyllinen:



Historian, etenkin vaikean historian opettaminen lautapelien avulla on nerokas idea. Hyvin peliä kontekstoivan ohjekirjan (harvoin olen lukenut ohjekirjaa yhtä tarkkaan!) kanssa samalla oppii paljon ei-niin-kaukaisesta-ajasta. Voisikohan joku tilata tätä peliä satsin entisille taistolaisille, niin pääsisivät simuloimaan nuoruuden ihanneyhteiskunnassa elämistä?

Tämä peli on saatava Suomen markkinoille pelkästään yhdestä erittäin pätevästä syystä: se on kielletty Venäjällä. (uutinen aiheesta).

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Elokuvissa ja kirjamessuilla

Ikitie


Julistan Ikitie -elokuvan yhdeksi parhaimmista koskaan tehdyistä kotimaisista elokuvista. 

Amerikansuomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa kertova elokuva on kouriintuntuva tunnelmassan ja näyttelijäsuoritukset huippuluokkaa. Tommi Korpela tekee hyvää työtä pohjalaisena Jussi Ketolana ja Hannu-Pekka Björkman on sangen mainio ovelana, pirullisena ja kamalana Kallosena.

Antti Tuuri on tunnetusti yksi perinpohjaisimmat tutkimustyöt tekevistä suomalaiskirjailijoista, ja elokuvassa näkyy huolellisesti toteutettu ajankuva. Amerikansuomalaisia aineistoja Siirtolaisuusinstituutissa käsitelleenä ja aiheesta lehtikirjoituksia laatineena vaikutuin pohjamateriaalin hyvästä tuntemuksesta. Elokuvan edetessä amerikansuomalaisia kommunisteja uhkaava tuho aiheutti aitoa sieluntuskaa ja hätää. Hopea-kolhoosin hahmot ovat aidosti sympaattisia ja heidän hätänsä aatteen eteen ja usko tulevaisuuteen välittyy hyvin. Kun verinen loppu on edessä kuulusteluineen ja teloitusalueeksi muuttuvine metsäkankaineen on ahdistava tunnelma tavoitettu täydellisesti, silti millään tavalla mässäilemättä.

Erikoista elokuvassa on myös hyvin tehty äänimaailman. Etenkin elokuvassa kuultava Eric Peltoniemen esittämä Punainen suorastaan tempaa mukaansa (ks. tämä Youtube-linkki). 

Harmi, että vuoden elokuvista Ikitie tullee jäämään Louhimiehen huomattavasti heikomman Tuntemattoman sotilaan somemyllyn alle ja Tommi Korpela tuskin voittaa Eero Ahoa (Rokka uudessa Tuntemattomassa) palkintoja jaettaessa, vaikka Korpelan pohjalaismies on roolina väkevämpi suoritus kuin Ahon pohjalaista muistuttava karjalainen [Korpela tuijottaa tyhjyyteen uskottavammin kuin Aho!]. Louhimies oli muuten myös Ikitien käsikirjoittajana.

Ai niin, ja latasin Hylsyin lentoja -blogiini arvioni uudesta Tuntemattomasta


Helsingin kirjamessuilla


Turun kirjamessujen lisäksi pistäydyin Suomalaisen Kirjakaupan ilmaislipulla Helsingin kirjamessuilla. Sieltä tuli Turkua parempi saalis, joskin ainuttakaan erikseen etsimääni kirjaa en löytänyt. Eksyin toistuvasti käytäviin, mikä oli hauskaa koska kiirettä ei ollut.

Poikittaislinja.

Mörkö.

Antikvariaattipuolella kaupiteltiin outoa antiikkia, nimittäin täytettyä krokotiilinpoikasta (tahi kaimaania). Pistin kotiin viestiä että ostanko kattoon ripustettavaksi, niin saisimme perustetuksi kunnollisen velhon työhuoneen tai kuriositeettikabinetin. En saanut lupaa.

Välttämätön kaluste jokaiseen itseään kunnioittavaan kuriositeettikabinettiin.

Valtatiet. Komea kansi, mutta tyyris:

Klassikkoteos komealla kannella.

Outo peli:

Ostokeskus. Köpcentrum-peli.

Hieno mietelause:


Tove mot fascism T-paita. Ostin yhden puolisolleni:

"Mer kaka!" huutaa Hitler.

Erikoinen näky. Viipurilaisen nukkekotiliikkeen vanhoja nukkekotikalusteita:




Helsingin Scifi- ja fantasiaseura tyrkytti arpoja joten ostin kaksi (kaikilla voitti jotain) ja niinpä napsahti PÄÄPALKINTO eli sain ottaa ilmaisen kirjan! Takakannen tekstin perusteella valitsin äkkiseltään Patrick Rothfussin Tuulen nimi -teoksen. Edessä siis lukuyllätys!

Pääpalkinto arpajaisissa.

Toisesta arvasta sain ottaa ilmaisen pinssin, ja valitsin tämän (se on sattumalta minun uskontunnustukseni):

Pikkuvoitti arpajaisissa.


Löysin vanhoja kirjoja myyvästä (ei-antikvariaatti) erikoisen vihkosen, Nikolai Bogdanovin Rohkeita ja neuvokkaita (1954):



Rohkeita ja neuvokkaita. Kertomuksia sodasta ilmestyi Annikki Kempin suomentamana 1956, ja painopaikaksi on merkitty Karjalan ASNT:n Valtion Kustannusliike Petroskoissa. Kuten kuvasta huomaatte, on tämä julkaistu "Koululaisten kirjastoon". Vihkossa on lyhyitä kertomuksia Suomen ja Saksan eli "fasistien" vastaisilta rintamilta.

Luin pikkuvihkosen paluumatkalla junassa ja melkoisesti nuo partiopoikatarinat huvittivat. Neuvostoliiton omia Ryhmyjä ja Romppaisia! Hupaisaa on että suomalaiset ovat kaikki fasisteja ja myytti "kukushkoista" eli puissa piilottelevista suomalaistarkka-ampujista elää sitkeässä. Yhdessä tarinassa kokonainen suomalaisrykmentti on naamioitunut kuusikoksi mutta nokkela neuvostolentäjä tajuaa, että noissahan ei ole lunta laisinkaan latvoissa ja suolaa laivuineen koko konkkaronkan. Onneksi nokkelat neuvostosankarit näkevät helposti fasistien kavalien juonien läpi! Tarinoissa on tahattomia anakronismeja, muun muassa Moskovan hyökkäykseen osallistui jo 1941 Tiger-tankki, jonka nokkela pikkupoika tuhoaa paiskomalla hiekkaa tykin putkeen.

Ja koska kissani Rudolf on pikimusta, bongasin parhaani mukaan mustia kissoja Kirjamessuillakin:

Poikittaislinjan kyydissä Rowling-mainoksessa.

Kissakuvia ja runoja.

Vanha pokkari. Olisikohan hyväkin?

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Kielenkääntäjistä

Yksi eniten arvostamistani ammattialoista on kääntäjien jalo ammatti. Englannin, ruotsin, saksan jne. kielisen tekstin saaminen toimimaan suomeksi on erittäin vaativaa. Esimerkiksi Harry Potterien lumo on nimenomaan erinomaisten suomenkielisten käännösten ansiota. "Ankeuttajat" ovat jo vakiintuneet kielenkäyttöömme. Aku Ankka on suomeksi harvinaisen riehakasta kielen iloittelua, toisin kuin astetta totisemmat englanninkieliset originaalit. Samoin Monty Pythonia on suomennettu lahjakkaasti, esimerkiksi "Nudge nudge" sketsin lausahdus "Ymmärrän yskän, ylkäseni!" on yksinkertaisesti hieno. Hyvät käännökset ovat suomen kielen elinvoimaisuuden kannalta elintärkeitä. Ei ole pelkästään voittoa, jos väki joutuu lukemaan haluamansa kirjat ja katsomaan TV-sarjat alkukielellä. Käännetty teos voi olla jopa parempi kuin alkuperäinen!

Suurin syy YLE-veron vastustukseeni on heidän audiovisuaalisten kääntäjien paska laatu. Esimerkiksi Kahden kerroksen väkeä sarjassa repliikki "I was reading the Good book by the fire" on suomennetty "Luin takan ääressä hyvää kirjaa". Kyseessähän on tietysti Raamattu eikä mikä tahansa "hyvä kirja". Etenkin epookkisarjoja ja Christien juttuja on suomennettu laiskasti, toisinaan en tiedä pitäisikö tunkea teroitetut lyijykynät molempiin korviin vai silmämuniin.

Jonkun pitäisi valvoa myös DVD:llä olevia, kuuroille tarkoitettuja tekstityksiä. Esimerkiksi Komisario Palmun Erehdyksen DVD:n kirjastosta lainassa olleen levyn normaali elokuva ei toiminut, joten laitoimme suomi-tekstityksen päälle ja elokuva toimikin hyvin. Mutta tekstitys ei! Esimerkiksi seuraava kohta herätti tahatonta hilpeyttä:

Neiti Rykämö: - Se ei ole totta! Erik ei ole murhaaja!
Neiti Rykämö, tekstitys: - Se ei ole totta! Erik ei ole vajaavainen!

Kunnollinen käännöstyö edellyttää valtavaa yleissivistystä. Minulla on kirjahyllyssäni muun muassa suomi-englanti-suomi sanakirjoja lähes jokaiselta vuosikymmeneltä, sillä sanojen merkitys muuttuu vuosien mittaan. Kun parempi puoliskoni käänsi Benjamin Buttonin uskomatonta elämää, oli sanan "whiskers" merkityksen selvittämisessä työtä. Vanhasta sanakirjasta selvisi, että nykyään viiksiä tarkoittava sana tarkoitti kirjan kirjoittamisen aikaan nimenomaan poskipartaa.

Sotilaallisesti yksi murheellisimpia käänösvirheitä tehtiin Italiassa vuoden 1944 alussa. Saksalaiset olivat suostuneet jättämään kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokkaan Monte Cassinon luostarin miehittämättä ja puolustuslinjansa ulkopuolelle. Liittoutuneet kuitenkin sieppasivat viestin, jossa käytiin saksaksi seuraava viesti:


- Wo ist der Abt? Ist er noch im Kloster?

Sanoma käännettiin "Missä on sotilasosasto? Onko se vielä luostarissa?" sillä "Abt" tulkittiin lyhenteeksi sanasta "Abteilung" eli sotilasosasto. Eli saksalaiset pitivät sittenkin joukkojaan luostarissa! Luostarin niskaan kipattiin seurauksena 453 tonnia pommeja, saksalaiset laskuvarjojääkärit miehittivät rauniot ja useiden kuukausien taisteluissa menetettiin 54 000 liittoutuneiden ja 22 000 saksalaista sotilasta. Arvokas luostari jauhautui tomuksi.

Taistelu oli kenties maailmanhistorian turhin. Sana "Abteilung" on nimittäin femiini eli die Abteilung. Sotilasosastoon viittaavana lause olisi kuulunut "Wo ist die Abt?". Der Abt, maskuliini, puolestaan tarkoittaa apottia, jollaisen löytyminen luostarista on melko ymmärrettävää. Vasta liittoutuneiden massiivinen pommitus teki Monte Cassinosta erinomaisen puolustusaseman, josta käsin liittoutuneille – jotka loppujen lopuksi voittivat taistelun – aiheutettiin valtavat tappiot.

Joten muistakaa, käännöksen laadulla on väliä.

lauantai 2. syyskuuta 2017

Scifipiirrossarjoja

En omista TV:tä, mutta verkosta tulee katsottua sarja poikineen. Lisäksi Turun Kaupunginkirjaston DVD-hyllyssä on mukavasti TV-sarjojen tuotantokausia, joten katseltavaa riittää.

Viime aikoina olen katsonut legendaarisen Futuraman jaksoja. Tämän scifi-piirrossarjan huumori uppoaa minuun kaikilla tasoilla, vaikka onkin Simpsoneita huomattavasti vaikeatajuisempaa. Harva tajuaa esimerkiksi professori Farnsworthin tiuskaisua raviradalla, kun voittaja selvitetään mittaamalla tulos elektronimikroskoopilla: "Huijausta! Te muutitte tulosta mittaamalla sen!"

Futuraman huumori on suloisen mustaa.

Valitettavasti Futurama on (toistaiseksi) lopetetuissa TV-sarjoissa. Toivottavasti sarja saa vielä jatkoa! Onneksi ihmiskunnan mielikuvitus on rajaton ja uusia ehdokkaita löytyy. Mutta onko mikään Futuraman vertainen?

Scifipiirrosgenren uudeksi kuninkaaksi on nousemassa piirrossarja Rick and Morty, joka on – no, käsittämätön. Sarjassa seikkailee isoisä Rick, hardcore-scifi tiedemies, jolla on portaaleja ampuva ase ja tämän epävarma teini-iän portteja kolkutteleva tyttärenpoika Morty. Rick (hieno nimi, muuten) on monella tapaa yksi kaheleimmista koskaan luoduista piirroshahmoista. Yleensä jokaisessa jaksossa kulkee rinnakkain kaksi tarinaa, joista toisessa seikkaillaan enemmän ja toisessa vähemmän Rickin teknologisten innovaatioiden luomissa kaoottisissa olosuhteissa. Rickin persoonallisuus kaikkine ulottuvuuksineen ja sen heijastuminen lähiperheeseen on niin häiriintynyttä, että melkein jokaisesta jaksosta löytyy psykologisia ulottuvuuksia syväluotaavia videoita.

Sarjassa on vahvoja vaikutteita Futuramasta, mutta huumori on todella omintakeista. Mukana on paljon pieruhuumoria, mutta niin hemmetin oudolla tapaa toteutettuna, ettei se enää mene Suuren Gargantuan hirmuisen elämän tai Pantagruelin perinteeseen. Samoin Rick and Morty jaksoissa hurme virtaa toisinaan tiheään - ja se on sarjan väkivaltaa lempeimmillään!

Tiedemies Rick muuttaa itsensä suolakurkuksi (tuotantokausi 3, jakso 3 "Pickle Rick"). Seuraukset ovat huikeat ja jaksossa nähdään animaation historian kenties hulppeimmat (ja sangen veriset) taistelukohtaukset. Mukana myös Starcraftista tuttu äänierikoistehoste Howlie Scream.

Futuraman kauneimpien jaksojen herkkiä hetkiä (mm. Jurassic Barkin loppu, jota voi suoraan käyttää psykopaattitestaukseen. Jos et liikutu, sinussa on jotain pahasti vialla) on mukana myös Rick and Mortyssa, mutta ne tulevat aika yllättäen ja välistä kesken tällaisen momentin katsojan jalkojen alta kiskotaan matto ja samanaikaisesti heitetään märkä rätti päin naamaa. Plus potkaistaan haarojen väliin.

Futuraman ja Rick and Mortyn keskeinen ero lienee siinä, että Futuramasta viehättyivät "nörtit", fyysikot, matemaatikot, scifigenren tuntijat, kun taas Rick & Morty vetoaa psykologiasta ja filosofiasta kiinnostuneisiin. Molemmat sarjat esittelevät outoja paradokseja mutta liikkuvat niiden sisällä omalla eri tavalla nyrjähtäneellä logiikallaan.

Tarinankuljetus on myös hyvin erilaista. Futuramassa on selkeä alku/alkuja, keskijännite sekä tarinan syvennys ja loppu. Rick & Mortyt saattavat alkaa keskeltä tai lopusta seikkailua ja vaihtaa yllättäen aivan toiseen aiheeseen. Usein draaman kaari rakentuukin tämän sivupolun kehittelyyn ja sen seurauksiin, ei niinkään huikeaan scifitakaa-ajoon ja taisteluun. Esimerkiksi yhdessä jaksossa Mortyn sisko (siis Rickin tyttärentytär) Summer vain istuu Rickin lentoautossa ja ajoneuvo pitää hänet Rickin käskyjen mukaisesti turvassa. Tämän odottelun ympärille kytkeytyy toinen puoli tarinaa, joka on aina aste asteelta karmivampi, vaikka Summer yrittää rajoittaa auton ympärilleen kylvämää tuhoa. Samoin – häiritsevästi suorastaan – alkutunnarin aikana nähtävistä pätkistä vain osaa on käytetty itse sarjassa, osa taas osoittautuu lyhyiksi ja irrallisiksi pätkiksi jotka eivät liity itse jaksoon mitenkään. Monesti moni herkullinen hahmo, juonikuvio tai muu taustalla piilevä vaikutin jää jaksossa ja sarjassa sen pidemmälle tutkimatta. Itse toivoisin vielä näkeväni Picke Rick jaksossa nähdyn, Danny Trejon esittämän Jaguarin. Samanlaisia tylsiä ja sattumanvaraisia juonipussinheittoja kuin Family Guyssa ei onneksi Rick & Mortyssa ole. Jos multiversumien TV-kanavien katsomista ei lasketa!

Rick & Mortyn tarinoiden outous on yhdeltä osaltaan lähtöisin niiden dialogien improvisoidusta luonteesta. Suomessa samanlaista on kuultavissa Pasilan Rauno Repomiehen hourailuissa. Kun vielä päähenkilöillä on sama ääninäyttelijä (Justin Roiland), on improvisoinnin lopputulos käsittämättömän hauska – se syntyy kahden, saman henkilön esittämän erilaisen hahmon ristiriidoista. Oudoimmillaan ja hauskimmillaan sarja onkin Rickin vaahdotusmonologien aikana. Seuraava impropätkä kertonee, sopiiko sarja teille:



Mikäli Futurama vielä palaa takaisin, on sen huomattava Rick and Mortyn vaikutus genreen. Futuraman olisi todella uudistuttava ja löydettävä sisäisestä maailmastaan uusia ulottuvuuksia, mikäli se haluaa pysyä kilpakumppaninsa kanssa samalla tasolla. Simpsoneissa Rick and Morty noteerattiin jo vanhassa kunnon sohvavitsissä:



Saisikohan Pasilan tekijät laatimaan Suomelle omaa scifipiirrossarjaa? Esimerkiksi Sisunautit Saturnuksessa?

maanantai 7. elokuuta 2017

Vietnam-tunnelmissa Kesälahdella

Neljännen kaivausviikon vietimme Joensuussa/Enossa, mutta siellä ei sattunut mitään mainitsemisen arvoista lukuun ottamatta hyvin ystävällistä kissaa sekä heinänuhaiselle minulle osoitettua kuoppaa, jonka vieressä kukki pujo...
Viimeinen viikko meni Kiteellä (Kesälahti), missä oli niinkin erikoinen ja uniikki biotooppi kuin tyrnimetsä. Kyllä. Tyrnimetsä. Nuo pensaat nimittäin kasvavat sopivassa ympäristössä 5–8 metrin korkuisiksi puiksi ja niiden aluskasvillisuus muodostuu putkista, horsmista ja parhaimmillaan kolmimetrisistä nokkosista kaikkine ötököineen. Tunnelma olikin kuin Vietnamissa ja taannoin hankkimani Vietnamin sodan kokoelman kappaleet soivat yhtenä päivänä tiheään. Etenkin The Doorsin The End sopi hyvin tunnelmiin...

Kesälahden tyrnimetsä. Etualalla näkyvä kaivaja antaa mittakaavan 10 aarin tyrnimetsän puiden korkeudelle.

Loppujen lopuksi päädyin tekemään tyrnimetsän viidakkoon raivaamistamme käytävistä seuraavan 13 minuutin videon Youtubeen (avautuu tästä linkistä). Mitään tekijänoikeuksia musiikkeihin ei ole, joten video ei näy mobiililaitteilla eikä sitä näemmä voi laittaa suoraan osaksi tätä postausta

Ostin Monimestasta erinomaiset sadevarusteet (takki + housut + saappaat + vedenpitävät hanskat) ja reilu myyjä antoi paljousalennusta kun mainitsin olevani arkeologi. Eli ihan mukava keikka. Paluumatkalla Helsinkiin poikkesimme Haukkavuorelle ihailemaan maisemia ja rajamerkkejä.

Viikon päätti Steam Hellsingissä nauttimani Hemingway Daiquiri, jonka hörpin odotellessani Turkuun lähtevää bussia.

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kivikautta Keiteleellä

Kesän kaivausviikoista kolme mennyt, kaksi edessä. Viimeisimmät kaksi vietimme Keiteleellä. Varsinainen kaivauspaikka oli Keiteleen puolella Maaherranniemessä, mutta majoitus oli Pielaveden puolella.

Keitele ja Pielavesi


Maanantaina ajoimme kaffepaussin kautta Keiteleelle kaivauspaikalle ja ryhdyimme tutkimaan maastoa.

Heti paikalle mentäessä huomasi jo maaston muodon perusteella, että tässä on kivikautta. Maasto muistutti suuresti muutaman vuoden takaisesta Savitaipaleen keikasta.

Mittaaminen, peruslinjan teko ja ensimmäisen koeojan sommittelu alkavat.

Töiden jälkeen pistäydyimme – heitettyämme kamppeet majoitukseen – Pielavedellä kaupoilla.

There's trouble in Gotham City Pielavesi!
Pielaveden ortodoksikirkko ja karjalaisten muistomerkki.



Majoitus oli viehättävässä Juhlarannassa. Jostain syystä ainakin Saunalahden verkko oli harmillisen heikko Juhlarannassa, mutta onneksi ainakin minun huoneessani WiFi toimi.


Vastaanotto ja ruokailu (herkullinen ja runsas aamiainen ja a la carte) ovat vanhassa meijerissä, majoitustilat omissa rakennuksissa.



Kivikauden äärellä


Kaivaus suoritettiin kaivamalla pitkiä, 6–25 metrin ojia halki maaston.

Oja vaaittavana.

Pisin oja oli 25 metrin mittainen. Sen järven puoleisesta päädystä rannan läheltä tuli kivikautinen liesi (ks. alla).


Keiteleen kaivausten löydöt olivat tyypillisiä kivikaudelle. Kvartsia ja pieniä pipanteita palanutta luuta, taisi tulla kolme kaavinta ja lisäksi keramiikkaa. Yhdessä keramiikanpalassa oli hienoja kampaleimoja. En kuvannut tällä kertaa juurikaan muiden löytöjä.

Oma huippuhetkeni oli jo maanantaina 15 minuuttia ojan avaamisen jälkeen. Löysin seuraavan pienen taltan:




Ainakin se muistuttaa esinetuntemuksen kurssilla läpikäytyjä talttoja ja hiomajälki on ilmiselvä. Esineen luonteesta syntyi tosin väittelyä, "piällysmiähen" mukaan se on "vain" taltan tai tuuran katkelma, kivikauden esineitä tuntevan toisen kaivajan, "Kiwi-Ollin" mukaan se on vanhasta suuremmasta taltasta valmistettu toinen taltta, joka tehtiin alkuperäisen hajottua.

Erikoista (tai paikan päällä ilmiselvää silmiä käyttävälle) oli kivikautisen asutuksen ja löytöjen keskittyminen kahdelle terassille. Näiden väliin jäävä alue oli lähes täysin löydötön. Paikalla oli kvartsien perusteella kahta eri kivikauden aikakauttakin: mahdollisesti mesoliittista ja myöhempää kampakeraamista aikakautta. Kiwi-Olli tutki innokkaana kvarsipaloja ja oli erottavinaan kahta eri vaihetta raakamateriaalin perusteella. Hän myös ylisti vuorikristallista valmistettua, täydellisen ehjää kaavinta. Kaapimet olivatkin tämän paikan erikoisuus.

Merkittävämpää oli rakenteiden löytyminen. Paikalta löytyi yksi mahdollinen (minun löytämäni!) ja yksi varma kivikautinen liesi. Ne peitettiin pressulla, jotta tulevat tutkijasukupolvet voisivat ne tutkia. Ohjeena oli että rakenteita ei pureta (siis kaiveta).

Mahdollinen liesi.
Profiilitaidetta lieden kohdalla.
Etualalla hieno kivikautinen liesi.



Savusaunassa


Keiteleen luksuskokemukseen kuului tontin omistajan naapurin/beljen meille lämmittämä aito pohjoissavolainen savusauna. Kokemus oli mahtava! Sauna oli tilava ja mitä ammattimaisemmin lämmitetty ja löylyt olivat upeat. Lähellä oli vielä järvi jossa oli mukava pulikoida.

Ostin etukäteen jo Turusta saunakaljat: RadBrewn jaloimpia tuotteita, jotka laitoin järveen kylmenemään aamulla hyvissä ajoin ennen saunaa.



Jäähdyttelemässä savusaunasta.

Kaivauskoira Passo


Ilonamme oli muutamana päivänä saksanpaimenkoira Passo, joka vouhotti ympärillämme. Passo rakasti uimista ja monta kertaa säikähdin, kun litimärkä koira juoksi kohti ja suojauduin ravistelulta.

Passo

Passo tarkkailee.

Passo oli kova koira uimaan!

Frrrrrrrrp!

Taidekuva.


Viimeisenä päivänä, kun olisi pitänyt kaivaa vielä muutama koekuoppa ja pakata auto, oli Passo jatkuvasti ympärillä juoksentelemassa. Jonkun piti aina käydä heittelemässä hänelle keppiä, että pysyisi poissa jaloista.


Muita eläimiä Keiteleen kesässä



Passon lisäksi riemumanne oli lähellä kaksi hevosta. Vaikka hevoset ovatkin mukavia, oli niissä se ongelma että kimpussamme oli puolen hevosen kokoisia paarmoja.




Kaivausten henkilökunta (vasemmalla) ihailemassa hevosia (oikealla).




Lisäksi pelastin kuoppaan päätyneen sammakon:




Keiteleeltä lähdettäessä oli hiki päällä, mutta nopea pulahdus järveen päivän päätteeksi ennen ajomatkaa viilensi mukavasti aina Helsinkiin saakka.