101 esinettä - #6, #7 ja #8

Tässä taas projektille jatkoa:

#6 - Zombie-nukke "Pikku hali" jenkeistä

Jenkeissä tutkijana ollut kaverini lähetti tämän zombie-nuken minulle postissa. Nuken pää ja jalat lähtevät irti. Mukana tuli pikkuruinen ohjekirja, jossa oli hoito--ohjeet yms. Siinä muun muassa kehotettiin katsomaan zombie-elokuvia zombin kanssa. Tällöin tosin pitää selittää elokuvan mittaan rauhallisesti, että elokuvassa kuolevat  zombit vain näyttelevät eikä niille oikeasti tapahdu mitään pahaa.

Zombin nimi "Pikku hali" tulee eräältä tutkijalta, jonka nimi on yksi Turun kaupunginosista. Outoa ammattihuumoria.

Esineen sijoituspaikka (pitääkin päivittää tämä vanhoihin juttuihin... no, kahvimukit ovat astiakaapissa ja kirja kirjahyllyssä): ajelehtii tietokonepöydällä.

#7 - Sieniveitsi sienireissulta

Viime viikon sienireissu Ruissaloon tuotti muutaman vaaleaorakkaan. Samalla polun reunasta löysin tämän sieniveitsen. Huolellisen puhdistuksen jälkeen otin sen arsenaaliin. Kuka lie hukannut? Jos tunnistaa, niin voi pyytää takaisin blogin pitäjältä.

Sijoitus: keittiön vetolaatikot.

#8 - Sammakon muovikassi

Melkein jokainen firma ja kauppa antaa tätä nykyä ostosten yhteydessä pahimmalla mahdollisella tavalla keskikokoisen muovipussin. Näitä kertyy sitten tiskialtaan alla olevaan tilaan, mutta niitä ei voi käyttää roskapusseina (liian pieniä) ja ne ovat liian suuria käytettäväksi pienten esineiden suojaamiseen matkustuksen ajaksi. Korkeintaan näillä voi kuljettaa varakenkiä.

Monet näistä muovipusseista ovat vieläpä liian hienoja käytettäväksi toissijaisiin tarkoituksiin. Sammakon design on harvinaisen hauska, monet muutkin pikkuputiikit Turussa käyttävät omia, hienoja kasseja. Etenkin Turun Kaupunginteatterin poistomyyntien yhteydessä saadut muovikassit ovat harvinaisen hienoja.

Nämä muovikassit ovat juttuja, jotka ajelehtivat sijoituspaikassaan ja päätyvät aina silloin tällöin johonkin käyttöön, "jostakin käytöstä" eteiseen ja sieltä taas sijoituspaikkaan eli tiskipöydän alle.

Kirjakaupoista tuli mieleen, miksiköhän Suomalainen Kirjakauppa (ainakaan Turussa) ei enää anna ostosten yhteydessä muovikasseja?

Tällaista ylöskaivettua: zombiviiman viemää

Aina toisinaan kirjaston sarjakuvahyllyltä tulee napattua mukaan jotakin etäisesti ajankohtaiseen tai muuten kiinnostavaan aiheeseen  liittyvää. Se virittää tunnelmaa ja voi toimia tarvittavana virikkeenä ostopäätökselle. Tällä kertaa mukaan tarttui The mammoth book of zombie comics (2008).

Olen pitkään tutkinut Anttilassa The Walking Dead -sarjan DVD-pakettia. Lähinnä kiinnostaa kehuttu käsikirjoitus. Pidän zombeja nimittäin yksinä tylsimmistä hirviöistä. 

Tarinoiden kaava on usein sama: yhteiskunta on tuhoutunut, pieni selviytyjien joukko [johtaja, alfanaaras, pimu, kätevä käsistään, johtajan haastaja, aikuistumaan pakotettuja teinejä, pakolliset pikkulapset esittämässä vaikeita kysymyksiä elämästä ja kuolemasta, zombinruoka] yrittää pärjätä ja linnoittautuu paikkaan johon ylläripylläri hyökkää jostain raosta zombeja (rako on joko unohtunut tukkia tai joku pösilä avaa sen) ja normien kadottua todetaan "pahin peto ihmiselle on toinen ihminen".

The Walking Deadin sarjakuvaversio noudattaa tuota kaavaa, mutta olihan siinä puolensa. Piirrosjälki on pääosin OK, samoin hahmot ovat aika kiinnostavia. Harmi vain että kirjastosta saa vain hajakappaleita (suomeksi osat 1 ja 2, englanniksi osa 5).

Tämän kokoelman jutut luki yhdessä illassa, pääosin ne olivat ennalta-arvattavia. Taiteen taso ei vakuuttanut. Ainoa pidempi (150 s) tarina “Dead Eyes Open” oli aika hyvä, sillä siinä zombit eivät olleetkaan aivoa syöviä hirviöitä vaan yhä ihmisiä. "Palanneita" aletaan kuitenkin sortamaan natsihallinnon menetelmin ja "palaavien" herättämät oikeustieteelliset kysymykset ovat hupaisia.

Palautin opuksen heti seuraavana päivänä. Samalla muut "Mammoth bookit" saavat jäädä lainaamatta ja ostamatta. Olen nähnyt mm. Vietnamin sodasta kertovan paksun teoksen sekä sotasarjakuvista ylipäätään tehdyn. Jos ovat samaa tasoa kuin tämä, en haaskaa aikaani.

Samalla saa The Walking Dead -DVD:kin jäädä ostamatta.